Lammintien asukkaat epätietoisuuden vallassa
03.03.2010 12:05
NURMIJÄRVI (NU) Arja-Riikka Nikkilä/Kari Virtanen
–Vantaalla tuntuu olevan se toimintamalli, että jotain Riipilään pitää saada. Me asukkaat mietimme, että mitä se on, Nurmijärven ja Vantaan rajalla asuva Jari Ahola pohtii. Nurmijärven puolella Lammintiellä asuvan Aholan ja naapureiden huolenaiheena on Lemminkäinen Infran suunnitelmat kallion louhinnasta.
Lemminkäinen Infra sovitteli ensin Luoteis-Vantaalle 70 hehtaarin aluetta, jonka louhinta-alueet olivat pinta-alaltaan yhteensä 45 hehtaaria. Viimeisimmissä kaavailuissa louhoksen koko on pienentynyt. Myös logistiikkakäyttöä on väläytelty.
–Tunnelma on hyvin odottavainen. Odottelemme sitä, että mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, kun hakijan näkemykset näkyvät muuttuvan. Prosessista tulee pitkä ja nyt se on alkutekijöissään, Ahola toteaa.
Louhinta-alue pienentynyt
Riipilän louhoshankkeessa on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi (yva).
Lemminkäinen esitti aiemmin hankkeelle vain yhden vaihtoehdon. 45 hehtaarin alueelta louhittaisiin yli yhdeksän miljoonaa kiintokuutiometriä kiviainesta 20 vuoden aikana.
Uudenmaan ympäristökeskus vaati yhtiöltä lisää vaihtoehtoja ja selvityksiä. Lemminkäisen uudessa pienimmässä vaihtoehdossa louhinta-alue, kiviaineksen ottomäärä ja louhinta-aika on puolitettu aiemmin esitetystä.
Pienimmässäkin vaihtoehdossa louhinta-alue on yli 20 hehtaaria. Sieltä louhittaisiin neljä miljoonaa kiintokuutiometriä kiviainesta yhdeksän vuoden aikana.
Toisessa uudessa vaihtoehdossa louhinta-alue on yli 37 hehtaaria. Kiviainesta louhittaisiin vajaat kahdeksan miljoonaa kiintokuutiometriä. Louhinta kestäisi 17 vuotta.
Asukkaat tyrmäävät
Hankealuetta ympäröivissä kylissä ja asuinalueilla on Vantaalla ja Nurmijärvellä 250 taloa.
Asukkaat tyrmäävät avokivikaivoksen. He huomauttavat, että Lemminkäinen suunnittelee sitä asutuksen ja luonnonsuojelualueiden keskelle, yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle.
–Jo ”pienikin” louhos tuhoaisi maakunnallisen viheryhteyden ja estäisi alueen positiivisen kehityksen, Vantaan Syväojalla asuva asukasaktiivi Niina Ihalainen-Airaksinen sanoo.
Jari Ahola sanoo, että melusta ja pölystä aiheutuisi haittaa. Hän kummastelee sitä, että ympäristövaikutusten arviointi -suunnitelmissa mainitaan tarkastelun ulottuvan 500-1000 metrin huomattavalle haitta-alueelle.
–Alle 500 metrin päässä asuvat jäävät mustalle alueelle. Laajimmassa vaihtoehdossa me Lammintiellä asuvat jäämme sille.
Perustelut muuttuvat
Niina Ihalainen-Airaksinen ja Jari Ahola ihmettelevät hankkeen perusteluiden muuttumista matkan varrella.
Louhoshanketta perusteltiin aluksi pääkaupunkiseudun kiviaineksen saannin turvaamisella. Asukkaiden selvitysten mukaan kiviainesta riittää jo tiedossa olevista louhoshankkeista pääkaupunkiseudulle yli sadaksi vuodeksi.
Äskettäin valmistuneessa Luoteis-Vantaan maankäyttöselvityksessä alueelle kaavaillaan logistiikkakeskuksia. Ajatusta perustellaan hyvillä liikenneyhteyksillä. Moottoritie ja rautatie ovat lähellä.
Jari Ahola sanoo, että logistiikka-alueelle ei ole tarvetta. Lähiseudulla on jo valmiita sekä vireillä olevia rakentamattomia logistiikka-alueita useita satoja hehtaareja
–Vantaan suunnitelmissa asia ei ole ollut esillä muutoin kuin joidenkin politiikkojen puheissa. Tuoreessa osayleiskaavassa ei ole siitä mainintaa. On erikoista, jos siihen on alle vuodessa muutospaineita.
