Fiksu lomailija ennakoi vaaranpaikat
14.06.2010 7:25
Riikka Mäkinen
Lomailijan ulkopuuhissa, matkoilla ja mökkilomilla sattuu ja tapahtuu. Monet kesähaaverit voi kuitenkin välttää ennakoinnilla. Suomen Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne korostaa, että ensiavun lähtökohta on tapaturmien ehkäisy.
–Lasten kanssa lomailu vieraassa tai tutummassakin kohteessa kannattaisi aina aloittaa niin sanotulla turvallisuuskävelyllä. Alue kierretään lapsen kanssa, katsotaan vaaranpaikat etukäteen ja mietitään yhdessä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, Myllyrinne neuvoo.
Vaaratilanteisiin on lisäksi hyvä varautua tallentamalla valmiiksi puhelimeen tärkeät numerot, kuten Myrkytystietokeskus ja lomailupaikkakunnan terveyskeskus.
Mahdollisen avun saamiseksi paikanpäälle lomanviettopaikan koordinaatit on myös syytä selvittää etukäteen. Tarkan sijainnin saa kätevästi selville Hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelusta osoitteessa www.112.fi.
–Mökkitie on myös hyvä merkitä selkeästi, että pelastuslaitos löytää tarvittaessa helposti perille.
Tavallisimpia vaaratilanteita kesänvietossa ovat muun muassa grillien ja saunan aiheuttamat palovammat, remontoidessa sattuvat tapaturmat, terävien esineiden aiheuttamat vammat sekä humalassa hukuksiin joutuminen.
”Sadevesiastiat täytyy peittää verkolla ja kaivonkannet sulkea niin tiiviisti, ettei lapsi pysty niitä nostamaan”
Suomessa hukkuu vuosittain noin 200 ihmistä, suurin osa päihtyneenä. Myös lasten hukkumisonnettomuudet ovat valitettavan yleisiä. Rannalla vanhemman valvova silmä on tarkkana, mutta moni muu riskipaikka saattaa jäädä helposti huomioimatta.
Hukkumiseen riittää jopa kymmenen sentin syvyinen vesi ja muutama sekunti. Pikkulapsi ei myöskään huuda apua, vaan hukkuminen tapahtuu hiljaa.
Hukkumisen riski on suurin 1–4-vuotiailla taaperoilla, jotka ovat paitsi liikkuvaisia myös uteliaita. Myllyrinne muistuttaa, ettei ole paikkaa, mihin lapsi ei pystyisi kiipeämään tai kurottautumaan.
–Sadevesisäiliöt ja kaivot ovat pahimpia. Siksi sadevesiastiat täytyy peittää verkolla ja kaivonkannet sulkea niin tiiviisti, ettei lapsi pysty niitä nostamaan, Myllyrinne ohjeistaa.
Veneillessä ja vesillä urheillessa pelastusliivit ovat varmin henkivakuutus.
Arviolta kahdeksan kymmenestä veneillessä hukkuneista olisi pelastunut käyttämällä pelastusliivejä.
Lapsen kanssa lääkäriin kannattaa lähteä jo
ensimmäisenkin asteen palovammasta
Kesämökeillä varomaton työkalujen käyttö johtaa usein onnettomuuksiin, mikä näkyy myös lomanviettopaikkakuntien päivystyksissä. Haavojen ensisijainen ensiapu on verenvuodon tyrehdyttäminen.
Pienet haavat taas puhdistetaan viileällä vedellä ja tarvittaessa miedolla puhdistusaineella. Desinfiointiaineita ei enää nykyään suositella haavojen puhdistamiseen, elleivät pesumahdollisuudet ole puutteelliset.
–Desinfiointiaine ei ole vettä tehokkaampaa. Se myös tuhoaa herkästi haavan ympäriltä elimistön oman bakteeriston, mikä saattaa hidastaa haavan parantumista, ensiavun asiantuntija tietää.
Jäykkäkouristusrokotteen voimassaoloaika on myös syytä pitää mielessä. Palovammoissa oleellisinta on palaneen alueen välitön ja pitkäkestoinen jäähdyttäminen viileällä vedellä.
–Kaikki omaa kämmentä isommat, rakkulalle menevät toisen asteen palovammat vaativat aina ensiavun jälkeen lääkärillä käynnin. Lapsen kanssa lääkäriin kannattaa lähteä jo ensimmäisenkin asteen palovammasta.
Kesä tuo tullessaan myös ötökät. Myllyrinteen mukaan itikan pistoista aiheutuvaa kutinaa voi lieventää kylmällä vedellä tai kääreellä. Ampiaisen pistoille herkistyneille paras ensiapu on kyytabletti.
–Punkkeja vastaan voi yrittää suojautua pitkähihaisilla paidoilla ja pitkillä housuilla. Ja jokailtainen punkkisyyni on ehdoton, hän muistuttaa.
Käärmeenpuremissa tulee aina hakeutua hoitoon. Kyypakkauksen kortisonitabletit toimivat vain ensiapuna.
Lähteenä käytetty myös www.tervesuomi.fi
Miten toimia?
Auringonpistos. Pyri ehkäisemään vaatetuksella ja riittävällä nesteiden saannilla. Auringonpistoksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, pyörrytys ja ärtyneisyys. Jos oireilet, hakeudu varjoon ja juo nestettä. Jos oireet jatkuvat, ota yhteyttä lääkäriin.
Haavat. Puhdista pieni haava vedellä ja suojaa laastarilla tai haavateipillä. Jos haava vuotaa runsaasti, paina haavaa ja sido vuotokohta. Hakeudu tarvittaessa hoitoon. Huomioi, että kesällä haavojen tulehdusriski kasvaa. Muista myös jäykkäkouristusrokote.
Hukuksiin joutuminen. Mikäli vedestä pelastettu henkilö on eloton, soita 112 ja aloita elvytys rytmillä 30 painelua, 2 puhallusta. Lasta elvytettäessä puhalla ensin 5 kertaa ja aloita sitten vasta painelu. Jatka rytmillä 30:2.
Käärmeenpurema. Oireita ovat purema-alueen turvotus, punoitus ja rakkulat. Pidä raaja levossa, älä nosta koholle. Mene aina lääkäriin.
Lasiin tai naulaan astuminen. Puhdista lasista aiheutunut haava vedellä, purista vuotavan haavan reunat yhteen ja peitä alue siteellä. Jos haavassa on lasinsiruja tai se vaatii ompelemista, mene lääkäriin. Haavassa olevia vierasesineitä ei tule itse poistaa elleivät ne irtoa huuhtelussa. Jos astut naulaan, puhdista haava ja suojaa se. Jos haavaan ilmestyy tulehdusoireita, hakeudu lääkäriin. Huolehdi, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa.
Murtuma. Jos epäilet murtumaa, tue vammakohta ja vältä liikuttamista. Mene ääkäriin.
Myrkytykset. Älä okseta. Kysy neuvoa Myrkytystietokeskuksesta, avoinna 24 h/vrk, puh. 09 471 977.
Nyrjähdys tai venähdys. Kohota raaja ja paina vammakohtaa. Pane vammakohdan päälle kylmäpussi, ei kuitenkaan suoraan iholle. Pidä kylmää riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia. Sido tukisiteellä. Kivun jatkuessa lääkäriin.
Ongenkoukku ihossa. Jos koukun kärki on näkyvissä lävistettyään ihon, poista koukku leikkaamalla ensin sen kärki pois. Puhdista ja suojaa haava. Jos et pysty irrottamaan koukkua turvallisesti, hakeudu lääkäriin.
Palovammat. Jäähdytä pientä palovamma-aluetta viileässä vedessä 20 minuuttia. Aseta suojaside. Jos paloalue on kämmentä suurempi tai syvä tai tulehduksen merkkejä ilmenee, hakeudu lääkäriin.
Punkki. Poista punkki punkkipihdeillä tai pinseteillä. Jos iholle muodostuu punoittava rengas, hakeudu lääkäriin. Huolehdi rokotuksesta liikkuessasi alueilla, joilla esiintyy puutiaisaivokuumetta.
Lähde: www.punainenristi.fi
Punkkipihdit ja lääkehiili mukaan
Kesämökiltä tai veneeltä voi olla pitkä matka apteekkiin ja lääkäriin, joten pikkuhaaverit kannattaa varautua hoitamaan itse. Kesän viettoon pakataan siis mukaan kunnollinen ensiapulaukku sekä pieni matka-apteekki.
SPR:n ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinteen mukaan ensiapulaukku pitää sisällään sidetarpeet, laastarit ja elastiset tukisiteet. Niiden seurana lomailijalta löytyy myös sakset ja punkkipihdit.
–Haavereiden varalle kannattaa hankkia valmis ensiapupakkaus, joka sisältää myös ohjeet vammojen hoitoon, Myllyrinne vinkkaa.
Ensiapupakkauksia voi ostaa esimerkiksi apteekeista ja SPR:ltä. Mökkiapteekin tärkeimpänä lääkkeenä on särkylääke. Myllyrinne muistuttaa valitsemaan kuumelääkkeen sekä aikuisten että lasten tarpeeseen.
–Myös disperiiniä on hyvä olla matkassa vakavan rintakipukohtauksen ensiavuksi.
Kesäripuliin kannattaa varautua ripulijuomajauheella ja mahdollisiin myrkytyksiin lääkehiilellä. Kortisonivoide on oiva apu itikoiden aiheuttamiin paukamiin ja pieniä tulehduksia Myllyrinne lääkitsisi basibact-voiteella.
Kyypakkauksen kortisonitabletit toimivat ensiapuna paitsi käärmeenpuremassa, myös voimakasta turvotusta aiheuttavissa ampiaisenpistossa.
Henkilökohtaisia reseptilääkkeitä ei pidä myöskään unohtaa.
–Omia reseptilääkkeitä kannattaa varata lomalle hieman reilummin, jolloin mahdolliset muutokset lomasuunnitelmissa eivät kaadu lääkkeiden loppumiseen.
