Lajittelu helppoa kuin heinänteko

KLAUKKALA (NU)Jätteiden lajittelupisteessä Klaukkalan S-marketin takana pysähtyy tiuhaan tahtiin autoja. Säiliöt täyttyvät paperista, pahvista, lasista, vaatetavarasta ja muusta kierrätettävästä.

– Helppoahan tämä lajittelu on. Tämä on huippuluokan lajittelupiste. Tänne on helppo tuoda, koska tilaa on paljon ja säiliöitä monenlaiselle. Käyn täällä suunnilleen kerran viikossa, kertoo klaukkalalainen Tero Setälä.

Setälöillä lajitellaan metallikipot, lasipurkit ja pahvit. Tällä kertaa Tero Setälä tuo pisteeseen pahvilaatikon.

Hän ei lajittele minkään periaatteen vuoksi. Enemmänkin kysymys on vaimon kotoa peritystä tavasta.

– Biojäteastiaa meillä ei ole kotona, mutta kyllä sillekin olisi käyttöä, Setälä miettii.

Jätteet suoraan omiin laatikoihinsa

Lepsämäläisellä Martti Sarrolla on mukanaan paperia ja pahvia.

– Lajittelu sujuu ihan hyvin, koska pistämme jätteet suoraan eri laatikoihin heti kun niitä tulee. Kun laatikko täyttyy, se tuodaan tänne, Sarro kertoo.

Sarrot pistävät kiertoon kaiken, minkä voi kierrättää. Ruokajäte kompostoidaan kotona.

Martti Sarro on tyytyväinen Klaukkalan kierrätyspisteeseen.

– Joskus joku isompi metallimöykky ei mahdu tuosta metalliastian reiästä. Sitten vaan täytyy purkaa esine. Toisinaan, mutta aika harvoin, kierrätyslaatikot ovat täynnä.

Suomalaiset haluavat lajitella jätteensä

Reilu kolmannes eli 35 prosenttia suomalaisista sanoo asenteidensa kotona tapahtuvaa jätteiden lajittelua kohtaan muuttuneen myönteisemmäksi viimeisen vuoden aikana. Tieto perustuu tuoreeseen kyselytutkimukseen.

Tutkimukseen vastasi 1 000 15-75-vuotiasta suomalaista. Sen teki Innolink Research Oy Lassila & Tikanojan toimeksiannosta.

Asenteiden muuttumiseen ovat vaikuttaneet eniten valistus ja kehittyneet lajittelumahdollisuudet. Jätehuollossa arvostetaan valinnan vapautta ja palveluiden monipuolisuutta. Jätteenpolttoa kannattaa vain joka kymmenes.

Suomalaiset luottavat siihen, että lajitellut jätteet todella menevät eri paikkoihin ja hyötykäyttöön. Suurin lajittelumotivaatiota edistävä tekijä onkin jätemateriaalien uusiokäyttö.

Sen sijaan lajittelun ilmastohyötyjä ei vielä tiedosteta riittävästi. 25 prosenttia vastaajista ei tiedosta yhteyttä kasvihuonepäästöjen ja jätteiden lajittelun välillä.

– Henkilöautolla ajaminen tuottaa tyypillisesti hiilidioksidia noin 150 g/km. Yksi lajiteltu jätekilo säästää saman verran CO2-päästöjä kuin viidenkymmenen kilometrin ajaminen henkilöautolla tuottaa, muistuttaa ympäristöhuollon asiantuntija Riikka Kinnunen L&T:ltä.

Huolestuttavaa on se, että nuorimmat vastaajat ovat skeptisimpiä sen suhteen, onko yksittäisen ihmisen lajittelulla merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Lajittelumahdollisuus omalla kotipihalla

Suomalaiset kokevat jätteiden lajittelun tärkeänä ja haluavat usein lajitella jopa enemmän kuin kunnan jätehuoltomääräykset edellyttävät. Yleisimmin lajitellaan keräyspaperia (99,3 %), kartonkia (96,8 %) ja lasia (96,7 %). Näitä halutaan myös lajitella eniten.

Jätteiden lajitteluhalukkuuteen vaikuttaa eniten lajittelun vaivattomuus, ja yli 70 prosenttia vastaajista toivookin mahdollisuutta lajitella jätteet omalla kotipihalla.

– Muun muassa Turussa ja Porissa on jo tänä päivänä käytössä ns. nelilokerokeräysjärjestelmä, jossa eri jätejakeiden lajittelu onnistuu näppärästi pientaloasukkaiden omalla pihalla, Riikka Kinnunen kertoo.

Vain alle neljännes vastaajista pitää aluekeräyspisteitä mieluisimpana vaihtoehtona. Yleisimmin mainitut syyt lajitteluhaluttomuuteen ovat kotona olevien säilytystilojen puute, kuljetuksen vaivalloisuus sekä aluekeräyspisteiden hankala sijainti.

Monipuoliset palvelut itse kilpailuttamalla

Jätehuollossa suomalaiset arvostavat valinnan vapautta ja palveluiden monipuolisuutta. Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista kannattaa jätteenkuljetusta, jossa kuluttaja voi itse valita kuljetusyrityksen ja kilpailuttaa palvelun.

Kunnan kilpailuttamaa mallia suosii 38 % vastaajista. Markkinaehtoisen mallin etuina nähdään kustannussäästöt ja omaan tarpeeseen räätälöidyt palvelut.

Tällä hetkellä markkinaehtoinen jätteenkuljetusmalli on käytössä noin puolessa Suomen kunnista. Vappuna voimaan tullut uusi jätelaki edellyttää näitä kuntia tekemään uuden päätöksen asiassa viimeistään 30.4.2013.

Jätteet kierrätykseen polton sijasta

Suomalaisille mieluisin tapa jätteiden hyödyntämiseen on materiaalihyödyntäminen, jota kannattaa yli 70 % vastaajista. Seuraavaksi toivotuin hyödyntämistapa on jätteiden hyödyntäminen kierrätyspolttoaineena (16 % kannattaa).

Vain 10 % vastaajista kannattaa jätteen polttamista jätteenpolttolaitoksissa. Kaatopaikkasijoittamista suosii ainoastaan yksi prosentti vastaajista.

– Suomalaisten tahtotila noudattelee pitkälti uuden jätelain mukaista etusijajärjestystä eli maaperä tämän lain täytäntöönpanoon on hedelmällinen. Kansalaisten mielipide tulisi huomioida myös kunnallisessa päätöksenteossa jätteiden lajitteluun, keräykseen, kuljetukseen ja hyödyntämiseen liittyviä päätöksiä mietittäessä, muistuttaa yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen L&T:ltä.

Uusi jätelaki edellyttää jätteiden käsittelyssä ns. etusijajärjestyksen noudattamista. Sen mukaan jäte tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana esimerkiksi jätteenpolttolaitoksissa. Kaatopaikalle sijoitetaan vain sellainen jäte, joka ei kelpaa hyödynnettäväksi.