Bahait rakentavat maailmasta parempaa

KILJAVA (NU)– Yksi minulle tärkeä periaate bahai-uskossa on totuuden itsenäinen etsiminen, joka on uskonnolle aika uudenlainen ajatus. Tämä ei ole jotakin, mikä kaadetaan minun päähäni, sanoo Suomen bahai-yhteisön tiedotussihteeri Soheila Mikkonen.

Bahai-uskoa ei hänen mukaansa harrasteta vaikkapa lauantaisin, vaan se kuuluu jokapäiväiseen elämään. Yhteisöllisyys ja naapuruston voimaannuttaminen ovat tärkeällä sijalla arjessa.

– Usko näkyy esimerkiksi siinä, kuinka kohtelen kanssaihmisiäni tai teen työni. Tämä on palveluhenkinen uskonto, Soheila Mikkonen kertoo.

– Bahait uskovat, että olemme täällä rakentamassa maailmasta parempaa paikkaa, hän jatkaa.

Soheila Mikkonen toteaa palvelun hengessä tehdyn työn olevan kuin rukous, ja pitää ajatusta kauniina. Hän teki päätökseen yhteisöön liittymisestä 15-vuotiaana.

Bahai-usko oli hänelle kuitenkin lapsuudesta asti tuttu, sillä hänen vanhempansa kuuluvat kumpikin yhteisöön. Myös sisar Nadja Mikkonen on uskonnoltaan bahai.

Pyrkimyksenä maailmanrauha

Bahait katsovat, että kaikki uskonnot ovat lähtöisin samasta totuudesta, ja saman arvoisia.

- Ajatus pätee myös lastenkasvatukseen. Lapsille kerrotaan kaikista maailman uskonnoista, ja he saavat etsiä ja päättää itse, Nadja Mikkonen kertoo.

Hänen mukaansa bahaiksi liittyminen ei merkitse henkisen kehityksen päättymistä. Kyse on koko elämän jatkuvasta etsimisestä ja parempaan pyrkimisestä.

– Bahai-uskonnolla on positiivinen näkökulma tulevaisuuteen. Se näkee viime aikojen kriisit askeleina parempaan. Vanha maailmanjärjestys ei toimi enää, ja se väistyy luontaisesti uuden tilalta, Nadja ja Soheila Mikkonen miettivät.

Bahait työskentelevät maailmanlaajuisen rauhan hyväksi. He uskovat ihmisten kykyyn selvittää asiat, vaikka se tapahtuisi kantapään kautta.

Nuorison bahait näkevät suurena potentiaalina.

– Nuoret eivät ole mikään angstinen ongelmakimppu, vaan maailman valo, jos saavat siihen tilaisuuden, Nadja Mikkonen sanoo.

Sydämeltään bahai

– Minulla oli onni syntyä bahai-perheeseen. Koulussa osallistuin tavallisille uskontotunneille, ja sain vapauden päättää itse, liitynkö yhteisöön, kertoo Claudia Tilsner.

Tilsnerille on tärkeää, että totuutta saa etsiä itse, ja että kaikilla uskonnoilla on yhteinen lähtökohta.

– Haluan, että uskonto yhdistää ihmisiä, ei eristä, hän sanoo.

Sari Outinen ei ole uskonnoltaan bahai, vaan omien sanojensa mukaan vakaumuksellinen luterilainen.

– Eräs bahai-rouva alkoi järjestää meidän talossa lastentunteja. Pikkuhiljaa tulin itsekin mukaan toimintaan, mutta olen nyt ensimmäistä kertaa kesäkoulussa, hän kertoo.

– Luulen, että olen sydämeltäni bahai, mutta on iso prosessi lähteä vaihtamaan uskontoa. Bahai-yhteisön toiminnassa on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat jopa vuosia mukana, ennen kuin päättävät yhteisöön liittymisestä. Taidan olla yksi heistä, Outinen nauraa.

Suomen bahai-yhteisö on tänä vuonna valinnut jokakesäisen kesäkoulunsa pitopaikaksi Kiljavalla sijaitsevan Hotelli Kiljavanrannan. Kesäkoulun teemaksi oli valittu ”Yhteisörakentaminen”.

Tänään keskiviikkona päättyvään kesäkouluun osallistui parisensataa ihmistä. Suomen bahai-yhteisössä on lähes 900 jäsentä ja yhteisö toimii noin 50 paikkakunnalla.