Simolan rosario kahdeksan taidemaalarin silmin nähtynä

KLAUKKALA (NU)Vuonna 2001 joukko saksalaisia taiteilijoita kokoontui Tuusulan Rantatielle työskentelemään yhdessä. Mukaan haluttiin myös suomalaisia kolleegoja.

Näin nurmijärveläinen Heinrich Ilmari Rautio päätyi symposiumiin, jonka vaikutukset tuntuvat yhä.

– Minulle tuo symposiumi oli niin virkistävä ja innostava kokemus, että sen jälkeen olenkin suostunut mihin vain, mitä minulle on ehdotettu, Rautio kertoo.

Kuluneiden kymmenen vuoden aikana Rautio onkin työskennellyt ja vaihtanut ajatuksia eri puolille maailmaa.

Ryhmän kokoonpano ja teema ovat vaihdelleet, mutta tapaamiset hän on kokenut aina yhtä antoisiksi.

Kymmenen vuoden jälkeen symposiumi palasi tänä kesänä juurilleen Suomeen.

Ei aivan alkuperäiselle pitopaikalleen Tuusulaan, vaan naapurikuntaan Nurmijärvelle.

Viime viikolla Pirjo ja Ilmari Raution kotiin Simolan tilalle kokoontui isäntä mukaan lukien kahdeksan taiteilijaa. Mukana oli myös kymmenen vuotta sitten mukana olleita.

Simolan tila ja sen yhteydessä oleva ruusutarha osoittautuivatkin innostavaksi ympäristöksi. Ennen aamu seitsemältä tarjoiltua aamiaista osallistujat olivat jo ehtineet maalata hyvän tovin.

”Voisin jatkaa vielätoisenkin viikon”Tällä kertaa symposiumin aiheena oli havainto.– Emme ole mikään yhtenäinen tyyliryhmä, mutta me kaikki olemme kiinnostuneita siitä, minkälaisia impulsseja näkeminen meissä aiheuttaa, Heinrich Ilmari Rautio sanoo.

– Kun maanantaina aloitimme, pallo oli aika lailla hukassa, ja oli tärkeää aloittaa maalaaminen heti. Tämä ihana ruusutarha ja valo ovat auttaneet siinä, toteaa espoolainen Pekka Hepoluhta.

– Maalaaminen on yksinäistä hommaa. Kanssakäyminen ja ajatusten vaihtaminen antavat lisäpotkua, sanoo puolestaan espoolainen Asko Niemelä-Koura.

Salolainen Tarmo Hakala ei ole maalannut ulkona moneen vuoteen.

– Jännitin, kuinka käy. Nyt voisin jatkaa vielä toisenkin viikon, hän miettii.

Galleria lehmäpuolelle,työtilat hevospuolelleSymposiumin ja sen päätteeksi pidetyn yksipäiväisen näyttelyn järjestämistä helpottivat vuosi sitten valmistuneet galleriatilat. Paratiisigalleria ja sen viereen kunnostetut taiteilijan työtilat sijaitsevat vanhassa navetassa.

– Galleria on lehmäpuolella, minä hevospuolella. Kompastelen vieläkin vanhaan lantakouruun, vaikka se poistettiin remontin yhteydessä, uusiin tiloihin tyytyväinen isäntä nauraa.

Symposiumi päättyi sunnuntaina Simolan ruusutarhaa maalareiden silmin esittelevään näyttelyyn. Mukana näyttelyssä olivat Tarmo Hakala, Pekka Hepoluhta, André Krigar, Ulla Liuhala, Asko Niemelä-Koura, Heinrich Ilmari Rautio, Ilpo Stor-Pellinen ja Viggo Wallensköld.

Samassa yhteydessä vietettiin myös avointen ovien päivää Simolan rosariossa. Päivän aikana ruusutarhassa ja Paratiisigalleriassa kävi noin 300 vierasta.

– Avointen ovien päivän vieraiden määrä on kasvanut joka vuosi noin viidelläkymmenellä. Tästä eteenpäin Paratiisigalleriassa on tarkoitus pitää jatkuvasti näyttelyitä. Ikää on tullut sen verran lisää, etten enää ole valmis hyväksymään kaikkea, mitä galleriamaailmassa tapahtuu. Olen ruvennut miettimään, voisiko tämän tehdä itse, Rautio pohtii.

”Simolan ruusutarha maalareiden silmin”-näyttely esillä myös syyskuussa Kirjastogalleriassa Nurmijärven kirkolla. Näyttely on avoinna 5.-28.9.