KILJAVA (NU)Kesämökki Nurmijärvellä on radiotoimittaja pitkän uran tehneelle Jommi Õunapille ennen muuta rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka. Pakkohan mökillä on jotain puuhatakin, mutta Sääksin rannassa sijaitsevan huvilan piha pidetään luonnontilaisena, eikä väkisin hoidettavaa puutarhaa ole perustettu.
– Mökin ympäristön antimista toki nautitaan; juuri syötiin kanttarellimuhennosta ja jälkiruuaksi mustikoita, mutta sen perusteellisempaan omavaraistalouteen ei pyritä. Helsingistä tuodaan yleensä kalat, Klaukkalan torilta saa parhaat perunat ja Röykästäkin voi vielä hyvin ruokakassia täydentää, naurahtaa Õunap.
Vajaat40 kilometriä
Viimeisimmän kokopäiväpestinsä Autoalan tiedotuskeskuksen viestintäpäällikkönä tehnyt Õunap iloitsee muutenkin Nurmijärven palveluista ja ”puoliurbaanista” mökkeilystä. Hän toteaa kaipaavansa omaa rauhaa, muttei halua erämaiden kätköihin.
– Teen Autoalan tiedotuskeskukselle edelleen hieman töitäkin, joten sikälikin 39,6 kilometrin mökkimatka Meilahdesta on juuri sopiva. Täältä käsin olen käynyt aiemmin usein päivittäin töissä, ja nyt eläkkeelläkin kaipaa hyviä yhteyksiä. Näin myös siitä syystä, että lastenlapset ovat usein mukanamme täällä Sääksissä.
Lastenlapsetkinviihtyvät
Myös lasten kannalta Sääksjärvi ympäristöineen tarjoaa mainiot kesänviettopuitteet.
– Se on tietysti sovittu, ette laiturille mennä ilman lupaa, mutta muuten saavat touhuta intiaani- ja muita leikkejään rauhassa tässä avoimessa ja hienossa maastossa.
Huoltajärvestä
Maisemasta ja Sääksjärvestä Ôunap kertoo olevansa hieman huolissaankin. Myrskyt ovat koetelleet metsää, eikä järvikään ole aivan entisensä.
– Siitä nyt ei saanut aivan tolkkua, oliko järvessä tänä kesänä levää vai ei, mutta humuspitoisuus on ainakin lisääntymään päin. Vesi on myös selvästi matalammalla kuin aiemmin, joten voisi kuvitella, että se myös likaantuu helpommin. Rasitusta tuo varmasti myös runsas virkistyskäyttö. Sen kyllä toisaalta ymmärtää, kun tietää, kuinka hienosta paikasta uimarannallakin on kysymys.
Tuttu jonuoruudesta
Sääksi ympäristöineen on Õunapille tuttu jo vuosien takaa. Hän asui aiemmin Hyvinkäällä ja kulki paikkakunnalla vanhempiensa kanssa niin uimareissuilla kuin Pilliniemen juhannusjuhlillakin. Itse Sääksjärvenkin Õunap on tutkinut läpikotaisin; eräänä kesänä hän kiersi sukelluslaitteiden avulla koko lähteen pintaa syvemmältä.
Mereltäjärvelle
– Tämä kesänviettopaikan hankki appi-isäni vuonna 1948. Vaimo Sirpan kanssa avioiduttuani minäkin siirryin ikään kuin tälle Kiljavan puolelle järveä. Vaikka olenkin ollut enemmän meri-ihminen ja innostunut purjehtimisesta, niin nykyisin järven rannalla rauhoittuu mielellään.
Viimeisimmän pitkän purjehdusretkensä Õunap teki vaimonsa kanssa Välimerelle. Kun meno ja paluu tehtiin Saksan ja Ranskan kanavien kautta, kului reissussa kaikkiaan kolme vuotta ja yksi päivä.
Purjehdusseurapystyssä
– Kyllä täällä Sääksissäkin on purjehdittu. Itse asiassa perustimme aikoinaan tänne oikein SSb-purjehdusseuran, jota ei ole vieläkään purettu, toiminta vain on hieman hiipunut.
Kuten monella muullakin mökkijärvellä, on yhteisöllisyys Sääksissäkin vähentynyt. Taakse jäänyttä elämää, ainakin toistaiseksi, edustavat mökkiläisten rosvopaistijuhlat, purjehdusseuran uimakoulut ynnä muut yhteiset tapahtumat.
– Ehkäpä se on niin, että arjen kiireen vastapainoksi ihmiset haluavat nyt olla mökillä ihan omissa oloissaan.