Saskatoonin makeat marjat maistuvat Otolle

Otto Vuollet, 8, nappaa suuren tummansinisen marjan pensaasta suuhunsa. Se on saskatoon eli marjatuomipihlajan marja.

– Et sitten syö kaikkea, isoäiti ja Pikku-Raivan marjatilan emäntä Marita Laitinen huikkaa pojan perään.

Marjapuskissa suhahtaa muitakin syöjiä.

– Tämä on räkättien herkkua, voittaa mansikankin. Ne kyllä tietävät, mikä on hyvää, Laitinen sanoo.

Saskatoonin marjat maistuvat lempeän makeilta. Monen mielestä maku muistuttaa hieman mustikkaa.

– Jotkut ovat sanoneet, että siemenissä on mantelinen maku.

Koostumukseltaan marja on pehmeäkuorinen mutta kiinteä kuten pensasmustikka. Saskatoon säilyttää muotonsa kauniisti pakastettaessakin.

– Pakastetut marjat on hyvä syödä silti puolijäisinä, Laitinen vinkkaa.

Rasvahappoja jaflavonoidejaMarjatuomipihlaja on kotoihin Pohjois-Amerikasta, jossa intiaanit suosivat sitä ravintokasvina. Marjat sisältävätkin runsaasti solujen ikääntymistä hidastavia rasvahappoja, flavonoideja ja kivennäisaineita.

– Pensaan sitkeistä oksista intiaanit valmistivat nuolia, Laitinen tietää.

Kylmän preeriailmaston kasvi viihtyy vaatimattomassakin kasvumaassa. Pensas sietää hyvin keväthalloja ja kuivuutta.

Etelä-Suomen marjatiloilla saskatoon on vielä melko harvinainen herkku. Pikku-Raivan tilalla ikivanhasta hyötykasvista kerätään satoa nyt toista kesää.

– Sadosta näyttäisi tulevan kohtuullinen. Marjoja riittää elokuun alkuun asti.

Kuumuus kutistiherukoitaSaskatoon tekee marjoja pitkin satokautta pensasmustikan tavoin. Marjat putoavat isoista tertuista koriin melkein itsestään.

Saskatoon sopii hyvin hilloksi, mehuksi ja leivontaan.

– Meillä sitä syödään eniten tuoreena, Laitinen sanoo.

Syksyllä kelta-punaisena hehkuvat pensaat sopivat myös kotipihojen kaunistukseksi.

Saskatoonin lisäksi marjatilalla kypsyvät nyt myös herukat.