1. syyskuuta vuonna 1950 seitsemän lasta aloitti ensimmäisen luokan Palojoen kansakoulun alakoulussa. Myöhemmin luokkaan liittyi vielä kolme uutta oppilasta.
Viime keskiviikkona, tasan 60 vuotta myöhemmin, samainen porukka kokoontui kymmenien vuosien tauon jälkeen yhteen muistelemaan menneitä ja tapaamaan entisiä luokkakavereitaan.
Vain kaksi entistä luokkalaista ei päässyt luokkakokoukseen, mutta sen sijaan paikalle saapuivat Erkki Hannula, Toini Vahtolampi, Jorma Herkonheimo, Jarmo Koivu, Ilpo Laine, Jorma Laine, Erkki Selin sekä Eira Hietakymi.
Entisistä luokkakaveruksista suurin osa asuu yhä Nurmijärvellä, kolme heistä vielä Palojoella. Muut luokkalaiset ovat löytäneet asuinpaikan Tuusulasta, Hollolasta ja Keravalta.
Keskiviikkona järjestetty luokkakokous oli luokan ensimmäinen laatuaan. Siitäkin huolimatta 60 vuoden takaiset luokkakaverit ovat nähneet toisiaan satunnaisesti.
– Me pojat olemme silloin tällöin nähneet toisiamme kylillä. Tytöt taas ovat elinikäisiä ystäviä, joukko kertoo.
Vanhat ja uudet oppilaatLuokkakokouksessa entiset ekaluokkalaiset muistelivat entisiä koulukavereitaan ja opettajiaan sekä tutustuivat koulun tiloihin ja pihaan rehtori Jukka Anttilan johdolla.
He pääsivät seuraamaan myös nykyisen ensimmäisen luokan opetusta.
– Nyt voitte katsoa toisianne. Uudet ekaluokkalaiset voivat voivat katsoa vanhoja oppilaita. Tuolta tekin näytätte 60 vuoden päästä, Anttila opastaa.
– Vanhat oppilaat taas voivat katsoa, miltä nykyiset oppilaat näyttävät.
Katsottavaa ja ihmeteltävää tunnilla riittikin molemmin puolin.
– Eihän me noin pieniä sentään oltu ekalla luokalla, luokkakokoukseen saapuneet entiset ekaluokkalaiset nauroivat.
Paljon on muuttunutEntiset ekaluokkalaiset pohtivat luokkakokouksessaan myös sitä, kuinka moni asia on muuttunut heidän kouluvuosistaan.
– Itse olen ainakin taivastellut sitä, kuinka paljon paremmat tiedolliset valmiudet nykyajan lapsilla on. Ei meidän aikana ollut esimerkiksi televisiota, josta olisimme jo oppineet asioita. Nykyiset ekaluokkalaiset aloittavat koulun jo paljon tietävimpinä kuin me, Jorma Herkonheimo toteaa.
– Meille myös opetettiin koulussa aineita, joita ei ikinä käytännössä tarvinnut, Eira Toikka jatkaa.
Menneitä muistellessa entiset oppilaat löytävät monia muitakin eroja.
– Meidän aikanahan kuri oli kova. Istuimme luokassa hiljaa selkä suorana ja kädet olivat ristissä pulpetilla. Jos oli jotain sanottavaa, nousimme ylös pulpetin viereen seisomaan. Meidän aikanammehan myös ruumiillinen kuritus oli sallittua, Jarmo Koivu kertoo.
– Siitäköhän se johtuukin, että nyt minulla ei ole enää hiuksia, Erkki Selin sanoo ja saa muut nauramaan.
Luokkakokoukseen osallistuneet pääsivät myös päivän päätteeksi maistamaan nykyajan kouluruokaa.
– Tämähän on hyvää. Tässä oli todella makua, joukko toteaa yhdestä suusta.
