Yrityksiltä kehuja Nurmijärvelle yritysmyönteisyydestä – varraskebabin valmistajakin kiittelee

Timo Rantala järjesteli Deniss Ceylan Oy:n tavaralaituria maanantaina Ilvesvuoren yritysalueella Nurmijärvellä.

Juha Salonen

”Kai kunta tykkää, kun tontit saadaan myydyksi ja yritykset kasvavat”.

Timo Rantala veivaa puulavoilla katettua pumppukärryä Deniss Ceylan Oy:n rahtilaiturilla.

Kahdeksan vuotta Nurmijärvellä toiminut lihanjalostusyritys on kotiutunut Ilvesvuoren yritysalueelle hyvin.

– Kulkuyhteydet ovat erittäin hyvät. Tonttimme on Hämeenlinnanväylän vieressä, aivan Kehä kolmosen tuntumassa, toimitusjohtaja Sami Koivuniemi kuvailee.

Nurmijärven kuntaa Koivuniemi pitää hyvänä yhteistyökumppanina.

– Kunta on suhtautunut joustavasti tarpeisiimme. Tontti saatiin aikoinaan järkevään hintaan ilman turhaa byrokratiaa, hän sanoo.

Kunta suhtautuu myös yhtiön laajennusaikeisiin realistisesti.

– Nurmijärvi ei vaadi ylisuurta laajennussuunnitelmaa vaan hyväksyy yrityksemme kannalta soveliaan mittakaavan, Koivuniemi kertoo.

Tarkoituksena on aloittaa laajennusosa jo kuluvan vuoden aikana.

– Kai kunta tykkää, kun tontit saadaan myydyksi ja yritykset kasvavat ja laajenevat, Koivuniemi arvelee.

Koivuniemen näkemyksen jakaa moni muukin kunnassa toimiva yrittäjä: Nurmijärvi on yritysten silmissä edelleen Uudenmaan vetovoimaisin kunta.

Kärkipaikka heltisi Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikon torstaina julkistamassa kunta-rankingissa.

Aivan Nurmijärven kannassa puhaltavat Uudenmaan kunnista Kerava, Hyvinkää ja Järvenpää.

Valtakunnallisessa vertailussa Nurmijärvi säilytti kolmannen sijansa Kaarinan ja Liedon jälkeen.

–Ei tämä ihan puun takaa tullut, sillä kaksi vuotta sitten olimme samalla sijalla. Myös yrityksiltä on viime aikoina tullut positiivisia signaaleja, kunnan elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen kertoo.

Pietarinen painottaa, että kunnan tarjoaman perusviestin tulee vastata todellisuutta.

– Tuotteen on oltava kunnossa. Meillä on yrityksiä kiinnostavaa tarjontaa tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa, hän sanoo.

Eräänä merkittävänä menestystekijänä hän pitää keskikokoisten kuntien suhteellisen herkkää reaktiokykyä.

– Kehyskunnat ja ylipäätään keskikokoiset kunnat ovat ketteriä ja nopeita päätöksenteossa. Esimerkiksi Nurmijärvellä yrittäjille tarjotaan palvelut yhdeltä luukulta, hän sanoo.

– Meillä asiakkuuksien hoito on vastuutettu elinkeinotoimelle. Työnjako on selvä eikä asiakas joudu asioimaan monella luukulla, Pietarinen kuvailee.

Samalla tähdätään tulevaisuuteen. Ilvesvuoren yritysalueen vetovoima alkaa olla ulosmitattu, sillä alueen tontit on pian jaettu.

Pietarisen mukaan Ilvesvuoren yritysaluetta tullaan lähitulevaisuudessa merkittävästi laajentamaan.

– Alue laajenee Myllykukon pohjoispuolelle. Ensimmäiset tontit alkavat olla muutaman vuoden sisällä kunnossa, hän sanoo.

Uuden alueen avaaminen edellyttää kuitenkin merkittäviä maanparannus- ja pohjustustöitä. Kohteen mittavat korkeuserot asettavat omat vaatimuksensa.

– Alueen korkeuseroja tasataan louhimalla ja täyttämällä. Tontit tasataan tiettyyn korkoon ja niitä rakennetaan kaikkiaan noin 65 hehtaarin edestä, Pietarinen arvioi.

Alueen jalostaminen vaatii kolmesta viiteen vuotta.

– Paljon riippuu kunnallistekniikan ja tieverkon aikatauluista. Yhteyksien avaaminen pohjoiseen edellyttää tieverkoston ja kunnallistekniikan ulottamista tonteille asti, Pietarinen täsmentää.

Kunnat yritysten puntarissa

Kuntaranking-tutkimuksessa selvitettiin, miten vetovoimaisia Suomen eri alueet ovat yritystoiminnan kannalta.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 206 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on vajaat 90 000.

Nurmijärvi uusi kolmannen sijansa EK:n kansallisessa kunta-rankingissa.

Vuonna 2015 kolmen yritysmyönteisimmän kunnan järjestys oli sama kuin nyt.

Ykkösenä oli Kaarina, toisena Lieto ja kolmantena Nurmijärvi.

Written by:

Juha Salonen

Ota yhteyttä