Jätekasa tulossa Röykkään – "Vaikuttaa myös Klaukkalaan ja muualle Nurmijärvelle"

Ari Sairio näyttää keskellä vanhaa metsää, että jätekasa jatkuisi yhteensä 150 metriä oikealle. Täyttöalueen pinta-ala on yhteensä 10 hehtaaria ja loppu 2 hehtaaria on varattu murs­kaus- ja käsittelytoiminnalle.

Riikka Laine

Yrjö Kivinen joutui hyppelemään yli märkien ojien, sillä tontti on paikoitellen todella märkä.

Riikka Laine

Asukkaat eivät halua jätekasaa naapuriinsa. Hanke vaikuttaa myös muihin nurmijärveläisiin.

Kumisaappaat ovat tarpeen, kun lähialueen asukkaat tutustuvat tulevan jätekasan paikkaan Röykän ja Perttulan rajalla. Maasto on paikoitellen todella märkää, vaikka muutamaan viikkoon ei ole satanutkaan.

Röykän asukasyhdistyksen aktiivin Yrjö Kivisen mukaan alueen pohjavesi on selvästi paineellista, vaikka ympäristölautakunta ei tätä huomioinutkaan, kun lupa jätekasalle viime viikolla myönnettiin.

Keski-Suomen Kuljetus Oy sai toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan pilaantumattomien ylijäämämassojen välivarastointiin ja loppusijoitukseen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen välivarastointiin, jalostukseen ja hyödyntämiseen niukasti lautakuntaäänin 6–6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa (NU 13.–14.5.). Toiminnan saa aloittaa kuitenkin vasta, kun päätös on saanut lainvoiman – eli valituskierre päättynyt.

Lautakunnan kuusi jäsentä jätti päätöksestä eriävän mielipiteen mm. paineelliseen pohjaveteen vedoten. ”Paineellisen pohjaveden kiistattomaan olemassaoloon liittyvät, maaperän laatu ja maaston muodot huomioon ottaen hyvin todennäköiset ja erittäin merkittävät riskit, joiden vaikutukset olisivat kauaskantoisia ja peruuttamattomia, ovat kokonaan huomioimatta,” lautakunnan jäsenet totesivat.

Asukkaat ovatkin nyt huolissaan, miten käy pohjaveden ja näkyvätkö hankkeen vaikutukset vuosien päästä myös Nummenpään vedenottamolta otettavassa vedessä, kun lupa myönnettiin.

– Kun pohjaveden päälle läjätään kasa massaa, on seurauksilla monta vaihtoehtoa. Savikerros voi hajota reunoilta ja pohjaveteen päästä sitä myöten epäpuhtauksia tai sitten vedenpinta laskee kaivoissa. Vaikutukset voivat näkyä 20 vuoden päästä Lepsämässä saakka, Kivinen kuvaa.

Nummenpään ja Lepsämän pohjavedenottamot toimittavat klaukkalalaisille ja lepsämäläislle tälläkin hetkellä talousvettä noin 1100 kuutiota päivässä.

Lähialueella asuva Ari Sairio toivoisi, että nurmijärveläiset havahtuisivat vähän laajemmalti jätekasa-asiaan, sillä veden lisäksi hanke vaikuttaisi hänen mukaansa muutenkin myös muualle kuntaan.

– Rekat eivät kulje pelkästään Röykässä ja Perttulassa, vaan suurin osa jätteestä tulee pääkaupunkiseudulta, eli Klaukkalan tai Kirkonkylän teitä pitkin, Sairio muistuttaa.

Sairion ja Kurrinkaaressa asuvien Timo ja Titta Kähösen sekä Tarja ja Hannu Arposen suurena huolena ovat veden puhtauden ja rekkarallin lisäksi melu, pöly, luontoarvot ja omaisuuden arvon aleneminen.

Kähöset ja Arposet ovat asuneet Kurrinkaaressa luonnonhelmassa yli 20 vuotta ja nauttineet elostaan. Ollinkummuntiellä asuva Sairio ei koskaan kuvitellut löytävänsä niin rauhallista maalaispaikkaa, kunnes nelisen vuotta sitten muutti Nurmijärvelle.

– Melua kantautuu jo nyt Lopentieltä Kurrinkaareen, mutta murskausmelu ja kuormaus- ja kuljetusmelu ovat varmasti omaa luokkaansa.

– Miten käy minun luomukasvimaani ja viereisten viljelijöiden kuminapeltojen sekä lammaslaidunten? Tarja Arponen kysyy.

Asukkaat ovat hämillään siitä, etteivät edes alueen luontoarvot vaikuttaneet luvan myöntämiseen. Röykän asukasyhdistyksen keräämän tiedon mukaan alueella on havaittu olevan ilveksiä, peuroja, metsäkauriita, hirviä, kettuja, hanhia, teeriä ja viereisessä Myllypurossa on nähty saukkoja ja luonnollinen purotaimenkanta.

– Tässä aliarvioidaan asukkaita ja luontoa, kun tuollaista toimintaa ollaan valmiita sijoittamaan lähelle asutusta ja maakuntakaavassa määritellyn luontokäytävän päälle.

Asukkaat keräävät nyt nimiä jätekasaa vastustavaan adressiin, joka on tarkoituksena luovuttaa kunnalle. Adressin voi allekirjoittaa verkossa osoitteessa www.adressit.com/ei_jatekasaa_nurmijarvelle_luusi_nu

Lautakunnan päätökseen on myös mahdollista hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään 14.6.

Kuka valvoo toimintaa?

Jätekasan lähettyvillä asuvat asukkaat ovat huolissaan myös toiminnan valvonnasta. Kuinka ympäristökeskus aikoo olla varma siitä, että luvassa määriteltyjä ehtoja mm. murskausajoista noudatetaan?

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Saku Nurminen myöntää, että toimintaa valvotaan olemassa olevin – pienin – resurssein.

– Meillä on valvontasuunnitelmat, mutta totta on, että aika usein valvontaa tehdään asukkaiden ilmoitusten perusteella.

Asukkaiden mukaan tämä ei kuulosta hyvältä.

– Yritys haki alueelle muutama vuosi sitten huomattavasti suurempaa toimintaa koskevaa lupaa, joten kuka sanoo, etteivät he haluaisi ylittää nyt luvassa määrättyjä ehtoja? Valvontaa ei voi jättää yritykselle itselleen tai asukkaille, vaan viranomaisten on otettava tästä vastuu, asukkaat toteavat.

Lisää aiheesta

Jätekasa sai luvan nurmijärveläisten vastustuksesta huolimattaRöykkäläiset joutuvat vielä jännittämään – maankaatopaikan lupakäsittely venyyNurmijärvi vastustaa yhä Röykän maankaatopaikkaaYritys haluaa louhia perheen kalliot – valmiina painostamaan vaikka 20 vuotta?Nurmijärven Luonto Röykän maankaatopaikasta: ”Läjitys- ja louhosalueet pilaavat maiseman”Jätevuori puhuttaa: "jos edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä"Nurmijärvelle suunnitteilla kaatopaikka – "jätevuori vastaisi 8–9-kerroksista taloa"
Written by:

Riikka Laine

Ota yhteyttä