Asumisen uudet arvot haastavat Nurmijärven – "Klaukkalasta voisi tulla kaupunkimaisen asumisen keskus"

Jose Möller asensi kiinteistön lämpöjärjestelmää Kisakujan rakennustyömalla Klaukkalassa. Kerrostaloon tulee 67 asuinhuoneistoa, pääosin yksiöitä ja kaksioita.

Juha Salonen

Nurmijärvi voi vastata kasvaviin kaupunkimaisen asumisen vaatimuksiin taajamiaan, erityisesti Klaukkalaa kehittämällä, kunnan kehitysjohtaja Aarno Kononen arvioi. Myös Kirkonkylän taajamaa on jo rakennettu kerrostalovaltaisesti.

– Vaikka on hyvä jos kyliinkin rakennetaan, on Nurmijärven menestys kiinni päätaajamien menestyksestä.

Klaukkalan vahvuudeksi hän mainitsee sijainnin ohella vahvan väestöpohjan. – Klaukkala sijaitsee lähimpänä Helsinkiä ja täällä on jo kriittinen massa väestöä. Siksi sillä on myös luontaiset edellytykset kasvaa kaupunkimaisemmaksi kuin kahdella muulla päätaajamalla, hän arvelee

Kuuma-kuntien teettämä tuore selvitys kertoo asumistottumusten vääjäämättömästä muutoksesta.

Kaupunkimaisen asuminen palveluiden äärellä on lisännyt suosiotaan. Kuuma-kunnista tästä hyötyvät erityisesti radanvarressa sijaitsevat Kerava ja Järvenpää.

Nurmijärven ja Klaukkalan vetovoimaisuuden Kononen näkee koostuvan kolmesta tekijästä.

Sijainnin ohella hän nostaa esiin liikenteen ja palveluiden kehittämisen tärkeyden.

– Busseihin nojaavaa joukkoliikennettä kehitetään, vaikka emme olekaan samalla viivalla raidekuntien kanssa. Kaupan osalta pitäisi uskoa Klaukkalan kehittämiseen, ettei asukkaiden ostovoima valu muualle, hän pohtii.

Eräänä isona kasvun jarruna Kononen näkee Klaukkalantien sietämättömän ruuhkatilanteen.

– Olen tavattoman pettynyt Klaukkalan ohikulkutiehen liittyviin valituksiin. Jos saisin päättää, panisin Klaukkalan tieolot kuntoon mahdollisimman pian, hän linjaa.

Takavuosien Nurmijärvi-ilmiön Kononen arvioi syntyneen osin ulkoisista tekjöistä.

– Tuolloin Helsingin seudulta oli työntöä kehyskuntiin, kun asuinrakentaminen ei siellä ollut riittävää.

Pääkaupunkiseudun horisonttiin piirtyvät nostokurjet kertovat, että tilanne on perinpohjin muuttunut.

– Nyt meidän täytyy tehdä entistä enemmän työtä sen eteen, että kunta kiinnostaa ihmisiä. Kuuma-kuntien on laajemminkin havahduttava siihen, että kaavoituksen ja asuntotuotannon täytyy vastata ajan vaatimuksia

Kolmen taajaman ja kylien yhtälö tarjoaa Konosen mukaan silti hyvät mahdollisuudet monipuoliseen asuntotuotantoon.

– Keskustojen tiiviiiin asumisen ohella tarjolla on koko joukko myös muunlaisia vaihtoehtoja.

Haussa uusia asumisen malleja

Selvityksen mukaan menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin.

Kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja.

Selvitys esittää seudun kunnille kahta erilaista asumisen mallia.

1. Urbaanit pikkukaupungit - jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi.

2. Monipuolisen asumisen Kuuma-kunnat. Uusilla asumisen malleilla tavoitellaan vetovoimaisempaa Kuuma-seutua.

Written by:

Juha Salonen

Ota yhteyttä