Suomen gastronominen historia on yllättävän pitkä - katso myös keittiömestareiden luksusreseptit

Aviopari Kari Martiala ja Helena Lylyharju nimeävät 10. yhteisen ruokakirjansa parhaimmakseen. He työstivät suomalaisen gastromian historiikkiaan kaksi vuotta. - Kiinnostavaa luettavaa kaikille kotimaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista kiinnostuneille, kaksikko vinkkaa.

Kari Martiala

Porvoolaisen Haikon kartanon bravuureihin lukeutuvassa Haikon härässä lisukkeilla on merkittävä roolli.

Kari Martiala

Ravintola-alan konkareiden loihtimassa länsirannikon salaattissa merenelävät pääsevät täyteen loistoonsa.

Kari Martiala

Pappilan hätävarasta tuli salonkikelpoinen klassikkoherkku Imatran Valtionhotellissa.

Kari Martiala

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kotimaisen gastronomian historia kerättiin yksiin kansiin.

Kari Martiala

RUOKA Ensimmäinen ruoka-annos myytiin tiettävästi Turussa vuonna 1249, mutta maksuvälineestä ei ole tietoa.

Vastoin yleistä käsitystä, on suomalaisella gastronomialla pitkä historia. Sen voidaan laskea alkavan Turusta vuonna 1249, jolloin ruokaa tarjottiin ensimmäisen kerran vastikkeellisesti, ei pelkästään vieraanvaraisuudesta. Millä ruoka maksettiin, sitä eivät historiankirjat kerro.

Ensimmäisen maksullisen aterian tarinasta alkaa Kari Martialan ja Helena Lylyharjun kymmenes yhteinen ruokakirja nimeltään Parasta pöytään - Suomalaisen gastronomian historia, joka on julkaistu Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Pitkän uran suomalaisen ruuan parissa tehnyt, ja edelleen työtään jatkava, pariskunta teki uusinta kirjaansa kahden vuoden ajan. He haastattelivat yhteensä 45 henkilöä ja kahlasivat läpi noin kahdenkymmenen museon ruokaan liittyvät arkistot.

–  Kirjan alkuperäinen lähtökohta oli Suomen itsenäisyyden aika, kuluneet 100 vuotta, mutta päätimme jo alkuvaiheessa liittää mukaan koko tunnetun suomalaisen gastronomisen historian, Kari Martiala kertoo.

– Aika pitkälle voidaan sanoa gastronomisen kulttuurimme olleen kestikievareiden varassa keskiajalta aina 1800-luvulle saakka.

Keskiajan ruoka oli mainettaan parempaa, koska raaka-aineista oltiin tarkkoja. Kari Martiala antaa esimerkin: torikauppiaiden oli rangaistuksen uhalla myytävä vain priimaa tavaraa.

Luksusherkkujen makuun Suomessa päästiin 1500-luvulla, kun puolalainen prinsessa Katariina Jallegonica tuli Suomeen solmittuaan avioliiton Juhana-herttuan kanssa.

Prinsessa toi mukanaan omat huippukokkinsa ja pasteijantekijänsä muuttaen Turun linnan ruokatarjonnan entistä ylellisemmäksi.

Seuraava merkittävä vaihe ennen itsenäisyyden aikaa oli 1800-luku, jolloin varsinkin Helsingissä nautittiin kansainvälistyvästä ravintolakulttuurista.

– Korkeatasoisia ravintoloita perustettiin, ja Pietarin kautta Suomeen tuli raaka-aineita, reseptejä ja kokkeja eri puolelta Eurooppaa, Martiala kertoo.

– Itsenäistymisemme myötä gastronominen yhteys Pietariin katkesi, ja samalla raaka-aineiden ja eurooppalaisten vaikutteiden maahantulo tyrehtyi.

Juuri vauhtiin päässyt kotimainen kulinarismi jäi sotien ja pula-ajan jalkoihin, kunnes se pääsi uuteen kukoistukseen kansainvälisten markkinoiden avautumisen myötä 1980-luvulla.

Silloin Suomeen saatiin myös ensimmäinen Michelin-tähti, jonka pokkasi helsinkiläisravintola Palace.

– Keittiömestarina oli Eero Mäkelä. Hänestä tuli ensimmäinen kokki, jonka suomalaiset oppivat tuntemaan nimeltä, Kari Martiala kertoo.

Ennen Mäkelän nousemista julkisuuteen, kokit pysyivät kulisseissa. Se ei vähennä heidän tekemänsä työn arvoa, Kari Martiala painottaa useaan otteeseen.

Hän sanoo suomalaisten ravintoloiden keittiöissä olleen ammattitaitoista ja kunnianhimoista henkilöstöä aina, myös vaikeina aikoina.

Kokeilta on vaadittu erityistä kekseliäisyyttä ja luovuutta, jotta vähäisistä eväistä on pystytty tekemään herkullista ruokaa.

– Heidän ansiostaan ravintolakulttuurimme ei koskaan jäänyt takapajuiseen asemaan, vaan se on aina täyttänyt gastronomiset vaatimukset, Martiala sanoo.

– Entisten keittiömestareiden haastattelut ovat kirjassammekin suosikkejani. Heitä saamme kiittää siitä, että suomalaisten kokkien ammattitaito pärjää mainiosti kansainvälisessä vertailussa.

Written by:

Crista Lassfolk-Feodoroff

Ota yhteyttä