Psykiatrinen sairaanhoitaja avuksi eskariin – "Jos lapsella on huono olo, se on koko yhteisön asia"

Moni lapsi hyötyy tuetusta eskariryhmästä. Nurmijärvellä on nyt tartuttu haasteeseen, ja syksyksi yhteen ryhmään palkataan myös psykologinen sairaanhoitaja. Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Kunnan jokaiseen suurempaan taajamaan tuettu ryhmä.

Nurmijärven kunta palkkaa yhteen esiopetusryhmään psykiatrisen sairaanhoitajan. Hänen on tarkoitus aloittaa työssään syksyllä uuden eskarikauden käynnistyessä. Vielä ei ole päätetty, missä kunnan taajamassa hän työskentelee.

– Olemme miettineet pitkään, kuinka kullekin lapselle saataisiin sitä tukea, mitä hän esiopetuksessa tarvitsee. Tuki halutaan myös tuoda sinne, missä lapsi on, eli tukea häntä omassa kasvuympäristössään, sanoo palvelupäällikkö MaritaKäyhkö Nurmijärven varhaiskasvatuksesta.

Kunnan jokaiseen suurimpaan taajamaan suunnitellaan yhtä muita pienempää tuettua ryhmää. Siinä vahvempaa tukea tarvitsevat lapset ovat osana muuta ryhmää. Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee yhdessä niistä.

Jotta tästä moniammatillisesti työskentelevästä ryhmästä saadaan toimiva, sen koko mietitään lasten tarpeiden mukaan. Ryhmässä toimitaan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Aikuisten osaamista vahvistetaan moniammatillisella työotteella.

– Jos jollakin lapsella on huono olo, se on koko yhteisön asia. Tuki rakennetaan yksittäiselle lapselle, mutta samalla tuetaan myös koko ryhmän arkea. Jos jonkun lapsen käytös hämmentää muita lapsia, asiasta keskustellaan heidän kanssaan, Marita Käyhkö sanoo.

– Esiopetuksessa korostuu henkilökunnan saama pedagoginen koulutus. Pelkästään sillä ei aina kyetä helpottamaan haastavien lasten arkea. Lisäksi tarvitaan hoidollista osaamista, sanoo varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine.

Pienestä ryhmästä ja hoidollisesta osaamisesta hyötyvät esimerkiksi lapset, joilla on pulmia sosiaalisissa taidoissa tai isossa ryhmässä toimimisessa. Lapset voivat olla myös aggressiivisia ja impulsiivisia ja heillä voi olla keskittymishäiriöitä.

– Päivähoidossa on aiempaa enemmän lapsia, joita hoidetaan psykiatristen sairaaloiden avo-osastoilla. Heille ei ole enää osastoja sairaalassa, vaan he ovat psykiatrisessa avohoidossa ja muun ajan varhaiskasvatuksessa, Laine sanoo.

Syynä haastavaan käytökseen voivat Laineen mukaan olla esimerkiksi neurologiset ongelmat tai haastava kasvuympäristö.

– Jos lapsi käyttäytyy haastavasti, hän ilmaisee pahaa oloaan. Silloin hänen kanssaan on osattava olla ja häntä on osattava tukea oikein, Laine sanoo.

– Kun oirehtimisesta päästään, lapsella on mahdollisuus tottua ryhmässä olemiseen ja myös oppia. Lapsi ei voi ottaa pedagogista antia vastaan, ennen kuin hänet saadaan rauhoittumaan.

Written by:

Taina Joutsen

Ota yhteyttä