Kielillä Kirstaantiellä

KIRKONKYLÄ (NU)Syksy edistyy. Soittoa ja laulua sai hyvä joukko kuulijoita seurata seurakuntakeskuksessamme. Mahtaako monikaan muistaa, että nykyisen keskuksen paikalla oli aiemmin Kirkkovaara-niminen talo.

Neljä muusikkoa, joista kaksi soittajaa ja kaksi laulajaa, viritti kuulijansa syystunnelmiin. Pianistina kuultiin Matti Herojaa, voimakasta tulkitsijaa. Säestäjä-nimitys taitaa olla vähän vanhakantainen, mutta osuutensa tilaisuuden onnistumiseen oli kuitenkin merkittävä.

Toinen soittajista, huilisti Jarmo Koivula, loihti pillistään tulkintoja, jotka saivat tututkin sävellykset tuntumaan tuoreilta.

Illan solistisesta laulupuolesta vastasi kaksikko Ilmari Lönnrot ja Julia Hyyrynen. Ilmari on pitkän linjan lauluharrastaja, ja Julian laulupuolen taustana on kanttorikoulutuksen vahva pohja. Julia antoi ymmärtää, että syysflunssa ei ole laulajan mukava kaveri.

Tarjolla tuttuasävelaarteistoa

Konsertin kuulutti Ilmari Lönnrot, jota kuultiin myös ensimmäisenä laulusolistina. Valinta ei ollut vähempää kuin Beethovenia. Usein kuoroesityksenä kuultu Ehre Gottes aus der Natur - Jumalan kunnia luonnossa - oli vaativa valinta. Väliin tuntui, että piano (tässä: flyygeli) sai määräävän osan, sillä baritonin ääni ei aina kantanut mahtipontisten osuuksien tasoon asti. Ilmarin toinen Beethoven-tulkinta Gottes Macht und Vorsehung istui mielestäni paremmin laulajan sävelpersoonalle.

Seuraavaksi ilmeikäs pianisti Heroja sai kaverikseen Jarmo Koivulan huiluineen. Jälleen tuttua sävelaarteistoa: Gabriel Faurén Sicilienne sai hienot tulkit. Koivula eläytyi tulkinnassaan saaden huilunsa väräjämään kuulijan tunteita liikutellen.

Oskar Merikannon kolme sävellystä oli Lönnrotin seuraavan esiintymisen kohteena. Solisti tuntui olevan selvästi enemmän kotonaan Oskarin kuin Ludwigin seurassa. Tuttua jälleen: J.H.Erkon sanoin Merellä ja Muistellessa. Niiden välissä sai Kasimir Leinon Myrskylintu siivet alleen. Olin havaitsevinani viimeisen laulun kohdalla laulajan pientä väsymystä. Saattoihan se olla omaakin tunnetta.

Säveltäjänimissäei säästelty

Julia Hyyrynen oli avustanut Herojaa tärkeänä sivunkääntäjänä, mutta nyt oli edessä laulusolistin vuoro. Säveltäjänimissä ei taaskaan säästelty: Pjotr Tshaikovski ja Johannes Brahms. Aleksei Tolstoi oli kirjoittanut sanat lauluun Credj zumnaga bala, jotka Julia esitti alkukielellä. Suomennettuna se tunnetaan sekä muodossa Tanssiaisten hyörinässä että Tanssiaisten pyörteissä. Julian altto soi kauniisti. Tuntui, että venäjä istui sävelkulkuihin korostaen tulkintaa.

Julia vaihtoi kielen saksaan, kun vuorossa oli Brahmsin Auf dem Kirchhofe (Hautausmaalla) von Liliencronin sanoihin. Laulajan vibraatto korosti lähestyvän Pyhäinpäivän teemaa.

Pianolla jahuilulla

Viimeisenä saivat vuoron huilu ja piano. Kun Jarmo Koivulan huilu eteni Vittorio Montin Chardáksen nopeaan osaan, yleisö lähes kuumeni sävelten mukana. Yhteissoittokin sujui loistokkaasti, joten aplodit olivat illan pisimmät.

Sävelilta päättyi yhteisesti laulettuun/veisattuun virren 461 Kiitä Herraa yö ja päivä pariin säkeistöön.

Kuultu konsertti oli samalla myös Keijo Tetrin (1928-2011) muistokonsertti. Niinpä rouva Tetri esitti kiitoksenaan Lauri Pohjanpään säkeitä. Ilmeni myös, että Rauha-rouva on kirjoittajan luokkatoveri 40-luvulta.

Teksti ja kuva Seppo Ranta-aho