KIRKONKYLÄ (NU)– Vajaat 2 700 valokuvaa on digitoitu. Alkuperäisen valokuvan skannaaminen ei vie aikaa kuin muutaman minuutin, mutta sen luettelointo ottaa oman aikansa, museoassistentti Sampsa Heinonen kertoo. Hän digitoi Nurmijärven museon valokuvia. Niitä on kymmenisen tuhatta kappaletta, joten urakkaa piisaa.
Nurmijärven museossa digitoitavat kuvat viedään nettiin toukokuussa avattuun Muistaja -museotietokantaan. Verkossa ne ovat kaikkien katsottavana samoin kuin hankkeessa mukana olevien Hyvinkään, Keravan ja Mäntsälän museoiden aineistot.
Sampsa Heinonen on ollut mukana noin vuoden kestäneessä kuvien digitoinnissa. Hän on kierrellyt Muistajassa mukana olevissa museoissa kolmen kuukauden jaksoissa. Nurmijärvelle hän tuli uudelleen lokakuun alussa ja nyt pätkätyörupeama on lopuillaan, mutta itse työ ei.
Muistaja
Muistaja on Keski-Uudenmaan museoiden, Hyvinkään kaupungin museon, Keravan museon, Mäntsälän museotoimen ja Nurmijärven museon, yhteinen julkinen kokoelmatietokanta. Se sisältää alueen paikallishistoriasta kertovaa digitaalista aineistoa: valokuvia, arkistomateriaalia ja esinekuvia tietoineen.
Muistajan avulla museot tuovat esille kokoelmiaan, parantavat niiden saavutettavuutta ja lisäävät vuorovaikutteisuutta asiakkaan ja museohenkilöstön välillä. Verkkopalvelun käyttäjä voi selailun ohella tilata tietokannan kuvista painokelpoisia kopioita. Palautelomakkeen avulla käyttäjä voi lähettää tietokannassa olevaan aineistoon liittyvää lisätietoa kokoelmia säilyttäville museoille.
www.muistaja.fi
– Yritämme laittaa kuvia nettiin oman työmme ohella. Toivottavasti saamme joskus rahaa sen verran, että voimme palkata siihen työntekijän, museonjohtaja Leena Koskela sanoo.
Tekevät kädet ovat tarpeen jo senkin vuoksi, että museolle lahjoitetaan jatkuvasti vanhoja valokuvia. Niitä tulee muutama sata vuodessa.
Osa kuvistaluetteloimatta
Nurmijärven museon kuva-arkiston kokoelmat koostuvat rakennus- ja miljöökuvista, henkilökuvista, elinkeinoihin sekä arkielämään ja juhliin liittyvistä kuvista. Vanhimmat valokuvat ovat 1800-luvun lopulta.
Ihanteellisin tilanne olisi, jos kaikki käyttökelpoiset kuvat - sellaiset, joihin liittyy tietoa ja informaatiota - saataisiin Muistajaan. Osa valokuvista on Leena Koskelan mukaan kuitenkin vielä luetteloimatta.
– Muistajaan viedyt kuvat liittyvät jollakin tavalla Nurmijärveen. Tulevaisuudessa sinne saadaan ehkä myös kuvia esineistä, kirjoja ja arkiostoaineistoa, Sampsa Heinonen sanoo.
Palautettatoivotaan
Tekijänoikeudet hankaloittavat valokuvien julkaisemista netissä. Sampsa Heinonen huomauttaa, että julkaista voidaan vain sellaiset kuvat, joiden tekijänoikeudet ja yksityisyyden suojaan liittyvät asiat ovat kunnossa.
– Kun valokuvia on saatu museoon, on monesti käynyt niin, ettei niistä ole tehty tarvittavia papereita. Yli 50 vuotta vanhojen kuvien tekijänoikeudet ovat vanhentuneet ja siksi Muistajassa olevat kuvat ovat osittain painottuneet 1900-luvun alkuun. Kuvia museossa on kuitenkin 1980-luvulle saakka.
Muistajassa on valokuvia kunnan taajamista ja kyliltä. Mukana on otoksia rakennuksista, ihmisistä ja kunkin ajan elämänmenosta.
Lisää tietoa kuvasta saa klikkaamalla sitä. Kuvia voi etsiä tietokannasta erilaisten hakusanojen avulla. Joko yhdestä tai useammasta museosta.
– Tietokannan kautta voi lähettää myös kuviin liittyvää palautetta - lisätietoja, tarkennuksia. Palaute on toivottavaa ja sitä voi lähettää myös sähköpostitse.