Vanhanen: Selvitys tehty heppoisin perustein

Heikki Santavuori
Hallituksen kunnianhimoista kuntauudistusta valmistellut valtiovarainministeriön (VM) työryhmä ehdottaa Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Nurmijärven kuntaliitosta. Virallisesti ei puhuta kuntaliitoksesta, vaan ”selvitysalueesta”.
Toissijainen vaihtoehto on sama neljän kunnan liitos, johon kuuluisi myös Sipoon pohjoinen osa.
Yhteistyö
helpottaa
Työryhmän raportti uusine kuntakarttoineen julkistettiin keskiviikkona ja luovutettiin kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.). Raportissa on satoja sivuja perusteluja kuntauudistuksen välttämättömyydelle.
Työryhmä uskoo selvityksessään, että Keski-Uudenmaan kuntien samankaltaisuus ja tiivis yhteistyö helpottaisi kuntaliitosta. Väärin uskottu.
Suurin osa kehyskuntien päättäjistä vetäytyi siilipuolustukseen keskiviikkona ja tyrmäsi ehdotuksen tuoreeltaan, koska se ei hyödyttäisi heidän omaa kuntaansa.
Vastustajat takertuivat VM:n lanseeraamaan ”vahvan peruskunnan” käsitteeseen ja vakuuttivat oman kuntansa olevan elinvoimainen itsenäisenäkin.
Myös kansalaiskeskustelussa yleinen kysymys oli: Mitä minä tästä hyödyn?
Virkkunen
kiirehtii kuntia
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa kävi jälleen ilmi, että uudistuksen tavoitteena on koko maata koskeva yhteisvastuu palvelujen säilymisestä.
– Kuntauudistuksen lähtökohtana ei ole yksittäisten elinvoimaisten kuntien etu, työryhmä huomautti.
Raportin mukaan nykyisellä kuntarakenteella (kuntien lukumäärällä) päädytään verotuksellisesti hyvin eriarvoiseen Suomeen. Kituvien kuntien asukkaat verotettaisiin kuiviin.
Työryhmän mukaan kunnallisveron vaihteluväli kunnissa venähtää jopa 16 veroprosenttiyksikköön vuonna 2024. Vuonna 2010 se oli 4,5 prosenttiyksikköä.
– Palvelurakenneuudistuksen kanssa ollaan jo ainakin 10 vuotta myöhässä, Virkkunen hoputti.
Selvitys lähtee
kuntakierrokselle
Metropolialueella tavoitteena on metropolialueen yhteisvastuu, jossa on kysymys muun muassa vuokra-asuntotuotannon tasapuolisesti jakautumisesta ja maahanmuuton kustannusten tasaamisesta.
Metropolialueella halutaan myös estää kehyskuntia kalastamasta parhaita veronmaksajia alueelleen.
Kermankuorinta voidaan estää esimerkiksi metropolihallinnolla, mutta Virkkusen mukaan sen tarve arvioidaan vasta myöhemmin. Työryhmän tehtäviin se ei kuulunut.
Työryhmän selvitys lähtee nyt kuntakierrokselle siinä toivossa, että sen pohjalta syntyisi vapaaehtoisia liitoksia.
Virkkunen varoi käyttämästä pakkoliitos-sanaa selvityksen julkistamistilaisuudessa keskiviikkona, mutta käytännössä niihin joudutaan.
Hallitus haluaa varmistaa kuntauudistuksen niin sanotulla rakennelailla. Se olisi käytännössä kuntia sitova pakkolaki – viimeinen perälauta, jos vapaaehtoisia liitoksia ei synny.
Perustuslaillista ongelmaa ei työryhmän mielestä synny.
– Perustuslaki ei suojaa kuntarajoja, sanoi työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala.
Uudet kunnat
vuonna 2015
Hallituksen tavoite on saada uudet kunnat aloittamaan vuoden 2015 alusta eli ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Kuntaliiton mielestä 2017 on realistisempi aikataulu.
Laajala torjui väitteet, joiden mukaan kunnan koon kasvu heikentäisi kunnan kustannustehokkuutta.
– Kuntaliitoskunnissa toimintamenot eivät ole kasvaneet verrattuna kuntien keskimääräiseen menojen kasvuun, hän huomautti.
– Uudistuksella tavoitellaan miljardiluokan tehokuutta pitkässä juoksussa, kuntaministeri Virkkunen ilmoitti.
Hänen mukaansa siihen päästään ennen pitkää jo sillä, että joka kymmenes eläkkeelle siirtymisen takia vapautuva virka jätetään täyttämättä.