Työryhmän esitys hävittäisi Nurmijärven kuntakartalta

NURMIJÄRVI (NU)Nurmijärvi häviää kuntakartalta, mikäli kuntauudistusta pohtineet työryhmän esitys toteutuu. Esityksessä Nurmijärvi muodostaa yhdessä Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kanssa noin 150 000 asukkaan selvitysalueen. Toisena vaihtoehtona on Nurmijärven jakaminen siten, että Klaukkala liitettäisiin pääkaupunkiseudun suurkuntaan ja Kirkonkylä sekä Rajamäki Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostamaan kuntaan.

Työryhmän esityksessä myönnetään, että Nurmijärvi on asioinnin kannalta hieman syrjässä yhdessä ryppäässä olevista Keravasta, Tuusulasta ja Järvenpäästä. Syynä on se, että liikenne suuntautuu Nurmijärveltä Helsinkiin päin ja kuntien keskinäinen pendelöinti on vähäistä.

– Yhteydet Nurmijärveltä Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suuntaan edellyttävät siksi kehittämistä, työryhmä päättelee.

Kuntarajojen sopeuduttava

Työryhmän mukaan Kerava, Järvenpää, Tuusulan pääkeskus Hyrylä, Nurmijärven Klaukkala ja Kirkkonummi muodostavat pääkaupunkiseudun ulkokehälle sijoittuvan taajamaryppään, jolla on keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet.

– Keravan, Tuusulan ja Järvenpään taajamat ovat kiinni toisissaan ja muodostavat yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden, johon Nurmijärvi ja sen taajamat Klaukkala, Nurmijärven Kirkonkylä ja Rajamäki liittyvät osana pääkaupunkiseutua reunustavaa Keski-Uuttamaata, esityksessä todetaan.

Kuntien yhdistämisen myönteisiksi puoliksi työryhmä kirjaa sen, että uusi kunta olisi taloudeltaan erittäin vahva. Yhteenlaskettuna kuntien verotulot ylittäisivät selvästi koko maan tason, joka oli 3 416 euroa asukasta kohden vuonna 2010. Uuden kunnan verotulot olisivat 3 771 euroa per asukas.

Uudessa kunnassa väestö kasvaisi ennusteiden mukaan 21,7 prosenttia. Asukasluku olisi 182 636 vuonna 2030.

Yhdistettävissä kunnissa syntyi 2008-2010 keskimäärin yhteensä 1 866 lasta vuodessa. Vuonna 2030 yli 75-vuotiaita olisi 11,3 prosenttia väestöstä. Huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä verrattuna työikäisiin olisi edullinen eli 67,3.

Kuntien merkittävimpänä haasteena työryhmä pitää väestönkasvua ja sen mukanaan tuomia tarpeita ”yhdyskuntarakenteen voimakkaalle hallinnalle” tulevina vuosikymmeninä.

– Toisiinsa jo merkittävin osin kiinni kasvaneiden kuntien hallinnollisten rajojen sopeuttaminen jo tapahtuneeseen kehitykseen vahvistaisi koko alueen ja sen yhdyskuntarakenteen ja liikenneyhteyksien kehittämistä kokonaisuutena nykyistä paremmin. Kuntarajojen tulisi siten sopeutua tapahtuneeseen kehitykseen, esityksessä perustellaan.

Aiempaa yhteistyötä

Yhdyskuntarakenteeltaan esitetty uusi kunta vastaisi työryhmän mukaan paremmin toiminnallista kokonaisuutta. Yhdistäminen mahdollistaisi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun alueella yhtenä kokonaisuutena. Se loisi myös edellytyksiä asuntotuotannon lisäämiselle alueella.

– Uuden kunnan muodostamisessa olisi kyse neljän ja asukasmäärältään kohtuullisen suuren kunnan liitoksesta. Muutoksen suuruutta pienentää kuntien aiempi tiivis yhteistyö sekä se, että kunnat ovat sekä väestötekijöiltään että taloudelliselta tilanteeltaan hyvin samankaltaisia. Kuntarakennemuutos vähentäisi tarvetta yhteistoimintarakenteille. Tämä selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi hallintoa ja vahvistaisi paikallista demokratiaa.