Paikalliset

Suomiehen koulun oppilaat polkaisivat kotiseuturetkelle

Kohti seikkailua. Suomiehen koululaiset ottivat fillarit alleen ja lähtivät jännittävälle retkelle.

Esko Artell

SUOMIES (NU)Suomiehen koululla arvattiin, että viime perjantaina olisi sopivan lämmintä tehdä kotiseutuhenkinen pyöräretki. Niinpä oppilaat rehtorinsa Ari Laitalan ja opettajansa Jaana Koskisen johdolla ajelivat ensiksi erään oppilaansa kotiin, lihakarjatilalle.

Siellä isäntä Eero Pekkala johdatteli retkeläiset lihakarjapihattoon. Pekkala toivoi, etteivät lapset koskisi eläimiin ja ensimmäisessä navetassa se olisikin vaatinut uskallusta.

Pihatossa näet käyskentelivät tilan suurimmat lihanaudat. Muutamat lähestyivät jo hyvä vauhtia noin 350 kilon teuraspainoa.

PakkotaputtaaPekkala ei toki ollut ehdoton koskettelukiellossaan ja kuten arvata saattaa, pienempien vasikoiden tullessa eteen kaikki eivät voineet vastustaa kiusausta. Ainakin ihan vähän piti nupopäätä koskettaa ja kiljaisut seurasivat, jos nuolaisu seurasi taputusta.

Einolan tila on perustettu vuonna 1907 ja Eero Pekkala Asta-vaimoineen on tilan neljäs isäntäpariskunta.

– Jokainen sukupolvi rakentaa oman navettansa; niin mekin. Vuonna 2011 valmistunut suurempien eläinten pihatto on uusin rakennus, kertoo noin 150 eläintä hoitava Pekkala.

KarjatilatvähissäEinolan tilalla harjoitetaan myös viljelyä, mutta peltojen anti käytetään eläinten ruokintaan.

– Vähiin ovat karjatilat Nurmijärvellä käyneet. Harmi niin, sillä ovatko esimerkiksi pitkät kuljetusmatkat sitten kenenkään, etu isäntä Pekkala pohti.

Lihanaudat, navettakissat ja Inkku-emolehmän hyvästeltyään koululaiset hyppäsivät jälleen pyörien satulaan. Ari Laitalan mukaan käynti karjatilalla kuuluu koulun ohjelmaan miltei joka vuosi.

– Ainakin niin, että jokainen koulun oppilas pääsisi ainakin kerran käymään tilalla.

MetsänkävijöillävelvollisuuksiaMyös retkeläisten seuraavassa kohteessa oli eläimiä, mikä kuului jo kauas. Suomiehen metsästysseuran jäsenet olivat ottaneet mukaan myös koiria. Taas riitti rapsuteltavaa, ja kuultiin asiaa vastuullisesta riistanhoidosta. Nuoret vieraat metsästysseuran majalla otti vastaan seuran puheenjohtaja Jarmo Lindström.

Seuran perustajajäseniin lukeutuva Timo Pekkala kertoi sitten seurasta, joka perustettiin jo vuonna 1958 ja sen nykyisestä toiminnasta.

– Metsästyksen ohella tällainen seura harjoittaa luonnon hoitamista, esimerkiksi eläinten talviruokintaa. Meillä on niin ikään myös eettisiä velvollisuuksia. Lähdemme etsimään ja hakemaan pois esimerkiksi hirvikolarissa loukkaantuneen eläimen, jos tarve vaatii. Metsästysseura on myös koko kyläyhteisöä yhdistävä tekijä. Vuosittain järjestettävät hirvipeijaiset ovat koko kylän juhla.

KetunpesäänkurkistamassaTimo Pekkala iloitsi myös siitä, ettei seura ole ukkoontunut vaan nuoria on tullut mukaan tasaiseen tahtiin. Seurassa on vieläpä taitaviakin nuoria ampujia, sillä 17-vuotias Juuso Salonen on hallitseva maamme mestari sarjansa hirviammunnassa.

Metsästysmajalla ja sen ympäristössä Suomiehen koululaiset kiertelivät eri toimintapisteillä. Tutuiksi tulivat metsästyskirien ohella muun muassa vanha tervahauta, ketunpesä ja muuta aiheeseen liittyviä asioita. Esille nousi myös se, että ilves lukeutuu jälleen metsästettävien eläinten joukkoon. Metsästysmajalla on täytettynä komea lajin edustaja.

Makkaranpaiston jälkeen koululaisten kelpasi ajella takaisin opinahjolleen. Huoli koulun lakkauttamisesta ei retkellä painanut, ja kuten metsästysmajalla emännän roolissa touhunnut Liisa Pekkala totesikin, ”ei Suomiehen hyvän koulun lakkauttamisessa mitään järkeä olisikaan”.

Kylää yhdistävistä asioista puhuttaessa rehtori Ari Laitala muistutti, että koko kylän koulukirkko pidetään maanantaina 27.5. kello 18.00.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat