Paikalliset

Ilmojen halki

Tuulipussi viitoittaa. Savikon kentän laidassa sijaitseva tuulipussi näyttää lentoon aikoville, mistä suunnasta tuuli puhaltaa.

Tuulia Paulanto

RAJAMÄKI (NU)Jarmo Hakala ja Pertti Elg ovat innokkaita nurmijärveläisiä lentoharrastajia, joille Savikossa sijaitseva lentopaikka on tullut hyvin tutuksi.

Savikon lentokenttä on yleisilmailuun eli pienkoneiden käyttöön tarkoitettu valvomaton lentopaikka, eikä siellä ole erikseen olemassa esimerkiksi lennonjohtoa.

– Liikenteen sujuminen hoituu omatoimisesti lentokoneen ikkunasta katsellen. Radiopuhelimen välityksellä tiedotetaan muulle mahdolliselle liikenteelle mitä ollaan tekemässä, kommentoi Jarmo Hakala.

Kunnan ympäristöluvan mukaisesti Savikon lentopaikalta on lentoonlähtöjen maksimimäärä vuorokaudessa 20 lentoa.

Määrä ei kuitenkaan hevillä tule täyteen.

– Viime vuonna Savikon lentokentän lentoonlähtöjen kokonaismäärä oli alle 100 koko vuoden aikana, Hakala kertoo.

Vuosittaista lentojen määrää rajoittavat pimeyden ohella huono sää sekä vuodenajat. Lentoaika rajoittuu pääasiassa kesäkuukausiin sekä syksyn alkuun – talvella pienlentokoneet eivät juurikaan nouse ilmaan.

Molemmat herrat kertovat aloittaneensa lentoharrastuksen jo 1970-luvulla.

– Lentoharrastus lähti käyntiin 70-luvulla, osallistuessani kansalaisopiston teoria-kurssille. Sen jälkeen osallistuin Malmilla lento-opetukseen ja sain lentolupakirjan. Siitä se innostus sitten lähti kasvamaan, muistelee Pertti Elg.

Jarmo Hakala kertoo, että hänen lentoharrastuksen sai alunperin alkunsa 70-luvun puolivälissä Finnarin lentokerhosta.

Työtä kahden omakotitalon verran

Lentoharrastuksen innoittamana Jarmo Hakala rakensi itselleen jopa oman koneen.

– Kone valmistui vuonna 2007 ja sen rakentamiseen kului 11 vuotta. Koneen rakentamiseen käytetty työmäärä vastaa suunnilleen kahden omakotitalon rakentamista, Hakala kertoo naurahtaen.

Hakala kertoo tähän mennessä matkanneensa itse ohjaten ilmassa parisen tuhatta tuntia. Tästä määrästä hän on omalla OH-XXV PIK-25 Varttimarkka-koneellaan matkannut 360 tuntia.

Pienlentokoneen erikoisuutena on diesel-moottori.

– Kone saa usein kiitosta siitä, että se on lennettäessä varsin hiljainen.

Hakala kertoo, että pitkään kestänyt prototyypin rakentaminen vaati paljon kehittely- ja testaustyötä.

– Omassa koneessani on tehty varsin rohkeitakin ratkaisuja ja niiden kehittely ja testaaminen on pidentänyt rakennustyötä, Hakala lisää.

Hakala voitti Varttimarkka-koneestaan myös vuonna 2008 Suomen Ilmailuliiton myöntämän vuoden rakentaja-tittelin.

– Kyseessä on lentäjien keskuudessa arvostettu ja himoittukin titteli. Oli hienoa saada tunnustusta tästä työstä, kertoo Hakala.

– Ja kyllähän Jarmo on tehnyt suurenmoisen työn koneen kanssa, Elg lisää.

Tarkoin säädeltyä

Sekä Hakala että Elg kertovat, että pienlentokoneilla lentäminen edellyttää lupakirjan hankkimisen ohella sen säännöllistä päivittämistä.

– Tietyn väliajoin tulee lentää inssiajoa vastaava koulutuslento, jonka yhteydessä kysellään lentämiseen liittyviä asioita. Sen ohella tulee tietysti olla koneen paperit kunnossa, Elg kertoo.

Terveen paperit tulee olla, jotta itse pääsee lentämään.

– Lentoharrastajien tulee käydä säännöllisesti myös lääkärintarkastuksessa. Kaikkien jo 50 vuotta täyttäneiden on suoritettava tarkastus vuoden välein, Hakala kertoo.

”Tuuli huomioitava”

Pienlentokoneella lennettäessä sään huomioiminen on erittäin tärkeässä asemassa. Savikon kentän reunalla heiluva tuulipussi kertoo lentämään aikoville, mistä suunnasta puhaltaa.

– Tuuliolosuhteet tulee huomioida ja niinpä lentoonlähtö-sekä lasku tulee suorittaa mahdollisimman vastatuuleen. Kullekin lentokonetyypille on määritelty maksimi sivutuulikomponentti, joka on tyypillisesti 5-8 metriä sekunnissa, jos tuulee suoraan sivusta, Elg kertoo.

Sääkartat ovat muutenkin lentoharrastajille pakollinen apuväline – huonolla säällä ilmojen halki liitely saattaa koitua kohtaloksi

Harrastuksena kalliin puoleinen

Vaikka kyseessä on varsin monipuolinen harrastus – myös lentoharrastuksessa on omat huonot puolensa.

– Kyllä tämä harrastuksena on melko kallis, etenkin jos haluaa hankkia tai rakentaa oman koneen, Hakala kertoo.

– Mutta ei tämä harrastuksena ole sen kalliimpi kuin muutkaan harrastukset. Jos sitä todella innostuu jostain lajista, niin kyllä siihen rahaa saa kulumaan, Elg täydentää.

Molempien mielestä lentäminen on harrastuksena koukuttava ja saattaakin olla, että aloitteleva harrastaja alkaa pian himoitsemaan oman koneen hankkimista.

Sosiaalista toimintaa

Lentoharrastuksessa on kummankin mielestä monia hyviä puolia.

– Mielestäni harrastuksen parhaisiin puoliin kuuluu ehdottomasti samanhenkisten ihmisten tapaaminen erilaisissa lentotapahtumissa, kertoo Hakala.

– Kyllä se on hieno tunne , kun pienessä tuulenvireessä pääsee koneen kyydissä istuessaan ihailemaan yläilmoista luontoa. Tietysti sen ohella on hienoa joka kerta myös laskeutua onnistuneesti maahan, Elg lisää.

Myös matkalentäminen tuo harrastukseen oman lisänsä.

– Yksi hieno puoli harrastuksessa on myös matkalentäminen. Vaimon kanssa olemme tehneet useita reissuja. Suunnitelmissa olisi suunnata lentämisen merkeissä tänä kesänä Välimerelle, Hakala kertoo.

Suomen rajojen ulkopuolelle pienlentokoneella suuntaaminen edellyttää kuitenkin huolellista valmistautumista.

– Jos lähdetään valtakunnan rajojen ulkopuolelle, niin kirjallinen lentosuunnitelma on pakollinen. Siitä tulee käydä ilmi missä ollaan milloinkin. Suunnitelman laatiminen voi olla haastavaa ja työlästä riippuen, mihin päin matkustaa, mutta kyllä ne reissut ovat sitten vaivan arvoisia, Hakala lisää lopuksi.

Savikon lentokenttä
RAJAMÄKI (NU)
Tuulia Paulanto
EFNS Nurmijärvi Savikon lentopaikka on viranomaisten hyväksymä. Rajamäen Savikossa sijaitseva nurmipeitteinen lentopaikka on saanut käyttöluvan vuonna 2003. Kenttä on yksityinen, joten ilma-aluksella kyläilyyn vaaditaan kentän omistajalta lupa. Kentän omistaa Nurmijärven ilmailijat ry.
Kentältä löytyy lentokonesuoja, kuivakäymälä sekä lennonvalmisteluterminaali.  Kentältä ei löydy polttoainepistettä.
 Kiitoteille ei ole reunaesteitä, sillä kenttä sijaitsee keskellä peltoa. Lähimmät reunaesteet ovat 400 m kynnyksestä kulkevan maantien liikenne. Nurmikentän kantavuus riippuu vuodenajan ohella myös säästä.  Normaalisti kenttä on käyttökelpoinen noin  2-3 kuukautta aina roudan sulamisesta  lumen tuloon saakka. Kentän kiitotienä toimii  440m x25m kokoinen nurmialue. Kentän radiotaajuus on 123,150. Kentän korkeus on 71 m.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat