Ruoka

Juristi teki keittokirjan – testaa oikeustieteen tohtorin kaalikääryleet

Ystävilleen ja juristituttavilleen vuosikaudet kokannut Kaijus Ervasti kypsytteli ajatusta keittokirjasta vuosia.

.

Arvatkaapa, mitä syntyy, kun juristi on liemessä? Kokkauskirja. Tietysti.

Ystävilleen ja juristituttavilleen vuosikaudet kokannut Kaijus Ervasti kypsytteli ajatusta keittokirjasta vuosia.

Lopulta kollegoiden painostus vei voiton: Ervasti päätti, että reseptit on koottava yksiin kansiin, koska ruuanlaitto on useimmilla lakimiehillä verissä.

– Professori Urpo Kangas sanoi, että juristit ovat pohjakoulutuksensa ansiosta hyviä erottamaan, mitkä raak-aineet ovat ruuanlaitossa välttämättömiä elementtejä ja mitkä muutettavissa olevia osia, oikeusoppinut ruokakirjailija kuvailee Kankaan kanssa käymäänsä keskustelua.

Taju ruuanlaitosta muistuttaakin Ervastista oikeudellista ajattelua.

– Vaikka se on olemassa, sitä on nopeasti vaikea selittää ja pilkkoa osiin.

– Sama pätee kirjan tekoon: vaikka ruuanlaitto on tuttua, reseptien kirjoittaminen kirjaan oli hieman työlästä.

Siksi kirjassakin seikkailevat myös oikeudesta tutut elementit aina tuomarin salkusta ja nuijasta lakinaisten korkkareihin.

Reseptit kasvavat yksinkertaisista, oikeustieteen opiskelijan kukkarolle sopivista aterioista monipuolisempiin ja haastavampiin illallisiin.

Mutta mikä keittokirjassa on erityisesti Ervastin sydäntä lähellä? Keitto- ja lihaliemet. Ne Ervasti valmistaa alusta alkaen itse.

– Lisäksi kasvatan ja kuivaan itse yrtit, chilit ja lehtikaalit. Lettuihin kerään viereisen kartanon pelloilta nokkoset ja metsästä kerään sienet, Ervasti kuvailee.

Ruuanlaiton ei hänen mielestään tarvitse olla hifistelyä.

– Yksinkertaiset perusraaka-aineet toimivat mainiosti. Kokkailussa on usein hiukan liioittelun makua. Tärkeintä on, että se on hauskaa ja kivaa puuhaa.

Ervasti suosii myös lähiraaka-aineita – hän ostaa esimerkiksi kalat ja lihat työpaikkansa vieressä sijaitsevasta hallista.

– Sieltä saa myös ahvenanmaalaista lammasta, jota ei muualta saa.

Äitini on ylpeä kokkaustaidoistani. Täytän hänenkin pakastimensa pastrameilla ja lammaspadoilla.”

Kolmen lapsen isä tekee paljon ruokaa valmiiksi pakastimeen, sillä aina ruokapöydän ääressä ei ole saman verran syöjiä.

Lapsista kaksi vanhinta ovat jo aikuisia, mutta viisivuotias Luukas viettää isällään puolet ajastaan.

Toisinaan Ervasti saa hoitoapua äidiltään, joka lämmittelee jääkaapista ruokia lapsenlapselleen.

– Kyllä äitini on ylpeä kokkaustaidoistani. Täytän yleensä hänenkin pakkasensa pastrameilla, pizzoilla ja lammaspadoilla. Tästä äidin ystävättäret aina kateellisina kommentoivatkin.

Kaijus Ervasti kokee olevansa epätyypillinen, sosiologisesti suuntautunut juristi. Ehkä juuri siksi aivoriihimäiseen tyyliin järjestetty puolentoista viikon kirjantekosessio oli hänelle omiaan.

– Samalla, kun kokkasin Sanna Peurakosken studiolla, hän kuvasi ja Ea Söderberg taittoi materiaalia suoraan sivuille.

Mukana Ervastin unelmatiimissä oli myös kustantajan tuotepäällikkö.

Työn tuoksinassa tiimi kehitteli Ervastin johdolla muun muassa juustokääryleet, jotka pääkokin mielestä onnistuivat ällistyttävän hyvin.

Tunteellisin hetki oli, kun kuvausrekvisiittaa mukanaan tuonut juristi-kokki huomasi, että kuvaajalla oli täsmälleen samanlainen 50-luvulta peräisin oleva veitsi.

– 60 vuotta elettyään veitset kohtasivat kuvauksissa.

Koen olevani epätyypillinen, sosiologisesti suuntautunut juristi.”

Isä ja juristi kertoo kirjassaan myös työhön ja ruokaan liittyvistä, mieleenpainuvista hetkistä. Osa näistä koskee eroperheiden ongelmia ja lasten ruokailua.

Eräs tuomari esimerkiksi antoi tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan lapsi ei saa syödä verta. Molemmat vanhemmat edustivat eri uskontokuntia, ja toiselle oli tärkeää, ettei lapsi syö veriruokia. Koska syöminen oli keskeinen osa sovintoa, tuomari toimi sen mukaisesti, vaikkei vastaavanlaisia päätöksiä yleensä anneta saati pystytä täytäntöön panemaan.

Erotilanteessa vanhemmilla saattaa olla epäluuloja toista vanhempaa kohtaan.

– Silti lapsen tarinoihin toisesta avioerovanhemmasta pitäisi aina suhtautua hieman kriittisesti, Ervasti sanoo ja kertoo henkilökohtaisen esimerkin:

– Kysyin oman avioeroni jälkeen pojaltani, mitä ruokia äiti tälle laittaa. Siilinsilmämuhennosta ja lepakonsiipiä, poika vastasi, Ervasti nauraa.

Kaijus Ervasti

kolmen lapsen isä

intohimoinen ruuanlaittaja

oikeustieteiden tohtori

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija ja hallintopäällikkö

Helsingin yliopiston dosentti

suosittu kouluttaja ja konfliktin ratkaisun ja sovittelun johtava asiantuntija Suomessa

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat