Vaalikoneemme on nyt avattu!

Vapaa-aika

Mystinen Sibelius löytyy vieläkin Perttulasta

Toivo Jaatisen istuva Sibelius voitti monumentin suunnittelukilpailun, mutta veistosta ei koskaan toteutettu.

Vain Sibeliuksen pää on enää jäljellä. Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen säilyttää kipsiluonnosta ateljeessaan muistuttamassa siitä, että hän voitti luonnoksellaan suuren monumenttikilpailun.

Veijo Eronen

Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen opastaa Nurmijärven Perttulassa sijaitsevan ateljeensa pyhimpään.

– Tässä se nyt on. Jätin Sibeliuksen pään muistoksi, mutta rikoin kipsiluonnoksen alaosan vuosia sitten tilapulan takia, Jaatinen kertoo.

Hän voitti istuvaa Sibeliusta esittäneellä Säveltäjämestarilla, kun Sibelius-seura järjesti vuonna 1961 monumentin suunnittelukilpailun.

Nurmijärvellä asuvan Jaatisen voitto on unohdettu ja pyyhitty julkisesta taidemuistista. Niinpä nykypolvi ei tiedä, että Jaatisen veistämä Säveltäjämestari nousi kärkeen 54 vuotta sitten järjestetyssä kilpailussa.

Kilpailuun osallistui 50 kipsiluonnosta. Mukana olivat lähes kaikki tuolloin työskennelleet ja eläneet kuvanveistäjät.

– Veistin Sibeliuksen kasvot mielikuvieni perusteella. Päädyin siihen ratkaisuun, koska hän poseerasi valokuvissa, eikä siis ollut aidosti oma itsensä, Jaatinen kertoo.

Veistäjän vanha isä sai istua Sibeliuksen vartalomallina.

– Näin myöhemmin Helsingin messukeskuksessa otetun valokuvan. Huomasin heti, että Mannerheimin vieressä istuneen Sibeliuksen jalat olivat täsmälleen samassa asennossa kuin kilpailutyössäni, Jaatinen myhäilee.

Jaatinen sijoitti istuvan näköisveistoksen viereen abstraktin luonnoksen Sibeliuksen musiikista.

– Istuva suurmies esiintyy monissa veistoksissa. Musiikin kuvaamiseen sopi mielestäni parhaiten abstrakti hahmotelma. Kuvasin siinä niitä tunnelmia, joita Sibeliuksen musiikki minussa herätti.

Sibeliuksen musiikki on seurannut veistäjää kilpailun jälkeenkin.

– Kuulin muutamia vuosia sitten heti, että Sibeliuksen viulukonserton solisti soitti pieleen radiokonsertissa, Jaatinen kertoo.

Voittaja muistaa yhä hyvin, kuinka palkintolautakunnan puheenjohtajaksi nimetty professori L.A. Puntila soitti vuonna 1961 ja ilmoitti veistoskilpailun voitosta.

– Sanoin puhelun jälkeen vaimolleni Taimille, että me voitimme kilpailun. Sitten sanoin, että iloitaan nyt edes tämä päivä, Jaatinen muistelee.

Kun voitosta oli kulunut pari kuukautta, Puntila soitti jälleen ja ilmoitti, ettei Jaatisen voittajateosta toteuteta.

– Vastasin, että siinä tapauksessa Suomen kansalta jää näkemättä, kuinka hieno teos siitä olisi tullut, Jaatinen kertoo.

Kilpailun järjestänyt Sibelius-seura harkitsi uutta kilpailua. Lopulta päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että Jaatista ja viittä muuta palkittua pyydettiin kehittelemään kipsiluonnoksiaan.

– En paneutunut enää täysillä. Tiesin Puntilan puhelun jälkeen, ettei luonnostani toteuteta, Jaatinen kertoo.

Kilpailussa lunastettiin ylimääräisenä Eila Hiltusen (1922–2003) teräsputkisommitelma Credo . Hiltunen kehitteli siitä Passio Musicaen , joka tilattiin sitten Sibelius-monumentiksi.

Urkupillistön mieleen tuova monumentti valmistui 1967 Helsingin Töölöön, jossa siitä on tullut suosittu turistikohde. Hiltunen lisäsi teokseen Sibeliuksen kasvoreliefin korostamaan sitä, kenen monumentista on kyse.

Sibeliuksen suku kiinnostui puolestaan eräästä kilpailuun osallistuneesta näköisluonnoksesta. Sen tekijäksi osoittautui järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen (s.1926).

Niinpä suku ja Sibelius-seura tilasivat Eroselta päiväkävelyllä olevaa vanhaa Sibeliusta esittävän näköisveistoksen. Pronssiveistos paljastettiin Järvenpäässä syyskuussa 1964.

Keravalla on nyt samaan Sibelius-veistoskilpailuun osallistuneen kuvanveistäjä Pentti Papinahon (1926–1992) kipsiluonnos. Papinahon näkemys Sibeliuksesta paljastettiin keväällä 2015 Kerava-salin ylälämpiössä.

Sen sijaan Toivo Jaatisen veistämä Sibelius tuijottaa nyt ateljeen ikkunasta avautuvaa nurmijärveläistä peltomaisemaa.

Jaatinen lainasi tuon Sibeliuksensa Ateneumin alkuvuodesta järjestämään näyttelyyn. Teoksen esittelyssä ei mainittu sanallakaan, että se voitti monumenttikilpailun vuonna 1961.

Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen

Syntyi 1926 Sortavalassa.

Opiskeli kuvataidetta Helsingissä Taideteollisessa keskuskoulussa ja 1950–51 Taideakatemian koulussa.

Asunut Nurmijärvellä vuodesta 1964 lähtien.

Tunnetaan mitalitaiteen uranuurtajana. Tehnyt mitalien lisäksi veistoksia ja julkisia monumentteja.

Sai 2002 Pro Finlandia -mitalin ja Amerikan numismaatikkojen seuran J. Sanford Saltus -palkinnon.

Nurmijärven kirjaston edustalla on Jaatisen veistos Seitsemän veljeksen tie ja seurakuntakeskuksessa reliefi Vuorisaarna.

Toiminut myös taideopettajana eri oppilaitoksissa.

Harrastanut musiikkia ja keksintöjä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Vapaa-aika

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat