Lapset teeskentelevät kannabiksen käyttöä nurmikkopusseilla

Kuvituskuva.

United States Fish and Wildlife Service

Nuoria on viety hoitoon kannabispsykoosissa.

Vanhempi konstaapeli Tiina Kuosa Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, että nuorten oireilun ja rikoskierteen taustalla on yhä useammin kannabis. Aine on nuorten suosiossa jopa siinä määrin, että sen käyttöä teeskennellään laittamalla pussiin nurmikkoa tai erilaisia mausteita.

– Aika ajoin tulee esille leikki, että on laitettu jotain muuta vihreätä, rakenteeltaan kannabiksen kaltaista tuotetta pusseihin ja annettu ymmärtää sen olevan kannabista. Syitä voi olla monia, miksi nuoret näin toimivat.

Kannabista ei Kuosan mukaan mielletä huumeeksi.

– Kannabis on huume siinä missä esimerkiksi piri eli amfetamiinikin, ja pössyttelijä on narkki siinä missä muidenkin huumeiden käyttäjä.

Kannabiksessa on runsaasti tajuntaan vaikuttavia ainesosia, ja sen käyttö voi johtaa kannabispsykoosiin varsinkin kokemattomilla käyttäjillä tai runsaina annoksia, etenkin syötynä. Sekavuuteen liittyy tajunnan hämärtyminen, itsensä vieraaksi tunteminen ja motorinen epävarmuus. Tilaan voivat liittyä myös muistamattomuus, näkö- ja kuuloharhat ja joskus väkivaltainen tai outo käytös.

– Kannabispsykoosissa edessä on hoitoon vienti. Poliisi on ollut turvaamassa ambulanssikuljetuksia Kellokoskelle.

Kuosan mukaan kannabis on varsin yleinen päihde, myös Nurmijärvellä.

– Kannabiksen saaminen on helppoa ja hinta on halpa. Aineen käyttäjiä jää kiinni valvonnan yhteydessä.

Liikenteessä jää Kuosan mukaan ylipäätään kiinni yhä useampi, joka ajaa huumausaineen vaikutuksen alaisena. Rasvaliukoisena huumeena kannabis varastoituu elimistöön.

– Niin kauan kuin elimistössä on huumausaineita, ei ole ajokuntoinen. Kannabiksen rasvaliukoisuuden ja käyttökertojen sekä -määrien takia ei voi olla täysin varma, koska elimistö on puhdas. Rattijuopumus ja huumausaineen käyttörikos voivat tulla yllätyksenä, vaikka pössyttelystä olisi jo jokin aika kulunut.

Poliisi kiertää kouluissa puhumassa kannabiksen vaaroista. Kuosa painottaa, että vanhempien tulee olla täysin kartalla siitä, mitä ja kenen kanssa oma lapsi puuhailee.

– Vanhemmat soittavat ja kertovat epäilyitään hakien apua ja ohjeistusta, jos lapsen käytöksessä tapahtuu yhtäkkinen muutos: kaveriporukka vaihtuu täysin tai tulee vain tunne, ettei kaikki ole nyt kohdallaan. Tietoa kannattaa hakea hyvinkin varhaisessa vaiheessa, ei se yleensä katselemalla parane. Olen turhan usein kuullut vanhempien sanovan, että olisi pitänyt luottaa itseensä, ja ottaa asia aiemmin esille.

Jaana Viskari