Hurja arvio: jopa 70 000 suomalaista lasta ja nuorta kärsii pelaamisesta

Destiny on yksi nuorten suosimista sci-fi -aiheisista ns. räiskintäpeleistä.

Peliongelmaisilla nuorilla esiintyy alakuloisuutta, ahdistusta, eristäytymistä ja keskittymisvaikeuksia.

Lähes joka kymmenes suomalaisnuori kärsii ongelmallisesta digipelaamisesta. Ahdistuneisuus, masennus ja eristäytyminen ovat näillä nuorilla tavallisia oireita.

Suomessa on 13-24-vuotiaita yhteensä noin 720 000, minkä perusteella peliongelmaisia nuoria olisi karkeasti arvioiden jopa 72 000.

Asia selviää Oulun yliopistossa tarkastettavasta TtM Niko Männikön väitöskirjasta. Sen mukaan ongelmallisen pelaamisen riskiryhmään kuuluneet nuoret suosivat digipelityyppejä, jotka sisälsivät rooli-, toiminta- ja strategiapelaamisen ominaisuuksia.

Ongelmalliseen pelaamiskäyttäytymiseen liittyviä piirteitä ovat runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus, sekä mieltymys verkkoympäristössä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat ongelmapelaajilla yleisiä.

Digipeleillä tarkoitetaan tässä yhteydessä tietokone- ja konsolipelejä, verkkopelejä sekä mobiililaitteilla pelattavia pelejä, joilla ei voi voittaa rahaa.

Vaikka Internet ja erilaiset digitaaliset pelit ovat tuttuja lähes kaikille suomalaisille, on aihetta tutkittu meillä vasta vähän. Entuudestaan tiedetään, että ongelmallinen pelaaminen heikentää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 853 iältään 13-24 vuotiasta nuorta. Pelaamiskäyttäytymisen lisäksi arvioitiin vastaajien terveysprofiilia nuorten itse kertomista tiedoista. Ne liittyivät esimerkiksi yleiseen terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, psyykkisten ja fyysisten oireiden esiintyvyyteen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen.

– Digipelaaminen tarjoaa tapoja rentoutua ja viihtyä, mutta siihen olennaisesti liittyvät kilpailun, todellisuuspaon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen motiivit saattavat vahvistaa pelaamisen ongelmallista luonnetta, kertoo Männikkö.

– Koska monet terveyteen ja riippuvuuksiin liittyvät käyttäytymismallit kehittyvät nuoruudessa, olisi tärkeää tunnistaa ja auttaa nuoria varhain, ennen kuin he uppoutuvat ongelmallisessa määrin digipelaamiseen.

Digipelaaminen tuo suurelle osalle pelaajista mielekkyyttä ja nautintoa elämään. Kun pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi tai ongelmalliseksi suorittamiseksi, mielekkyyden kokemukset vähenevät.

Ylenpalttinen uppoutuminen digipelaamiseen voi myös olla pakoa todellisen elämän ongelmista tai ahdistavasta elämäntilanteesta.

Joillakin nuorilla ilmenee levottomuutta tai ärtyisyyttä heti kun he joutuvat keskeyttämään pelaamisen. Alituinen digipeleihin käytetty aika on pois perheen parissa vietetystä yhteisestä ajasta ja koulutehtävien tekemiseen käytetystä ajasta.

Viime aikoina on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että ongelmallinen digipelaaminen ei ole pelkästään itsenäinen käyttäytymismalli, vaan se voi olla myös psyykkisen sairauden liitännäisoire.

Männikön väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 13. lokakuuta. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

LUE MYÖS: Jari Sinkkonen: Vanhemmat ovat hävinneet peleille

Written by:

Ota yhteyttä