Irma Kohonen syntyi, kun Suomi oli ollut itsenäinen 10 päivää – "Silloin oli pelko, veli veljeään vastassa"

Irma Kohosella ja 15-vuotiaalla tyttärentyttärentyttärellä Viivi Korhosella on läheiset välit. Tyttö asui nuorempana samassa pihapiirissä isomummon kanssa ja oli usein hoidossa tämän luona.

Taina Joutsen

Kirkonkyläläisen Irma Kohosen, o.s.Virtanen, syntymä osuu hetkeen, jolloin Suomi oli ollut itsenäinen 10 päivää.

"Synnyin väärään paikkaan väärään aikaan, keskelle kansalaissodan kauhuja. Silloin oli pelko, veli veljeään vastassa", hän kuvailee elämänsä alkutaivalta 84-vuotiaana vuonna 2001 kirjoittamassaan muistelmateoksessa Tähdistä suunta.

Lähes samanaikaisesti Suomen kanssa 100 vuotta täyttävän Kohosen lapsuus Haakan torpassa Jämsässä oli niukka, ja vanhempien suhde riitainen.

Tytön ensimmäiset muistot liittyvät Miina-mummoon ja tämän kammariin. "Laita jalat mun persiiseen", mummolla oli tapana sanoa, kun tytön varpaat palelivat torpan kylmyydessä.

Vaikka tyttö olisi halunnut opiskella, siihen ei nelivuotisen kansakoulun ja rippikoulun lisäksi ollut mahdollisuuksia.

"Kansakoulun käyntikin oli raskas koettelemus vanhemmille, pitihän lapsille hankkia jonkinlaisia vaatteita, jalkineita ja ruokaa paremmin kuin jos olisivat värjötelleet kotona tuvan kiukaalla", Kohonen kirjoittaa muistelmissaan.

Kansakoulun ja rippikoulun jälkeen isä-Jussi teki selväksi, että kouluvelat oli maksettava takaisin. Siitä alkoivat pitkät päivät navetassa ja muissa kodin töissä.

Tuleva aviomies Reino Kohonen oli Jämsään talvisodan jälkeen sijoitettu evakkopoika. Nuoret tapasivat sotien välisenä kesänä Irma Kohosen työskennellessä kodin naapurustossa Nytkymän tilalla.

– Miten turhasta ja pienestä tämmönen elämän kestävä suhde alkaa, Irma Kohonen ihmettelee nyt.

Jatkosodan alettua tuleva aviomies rupesi lähettämään rintamalta kortteja. Ensin tuli hevosenpäitä ja muuta arkisempaa, sitten hempeämpää, runojakin. Sodan päätyttyä postijuna toi mukanaan vuosia rintamalla olleen, kotinsa ja paljon muutakin menettänyt miehen.

Nuoret kihlautuivat Irman päivänä, 31.3.-45. Vihille he menivät saman vuoden juhannuksena yhtä aikaa kahden muun pariskunnan kanssa. Sillä tavalla vihkiminen tuli halvemmaksi.

Avioliitto evakon kanssa oli askel tuntemattomaan.

– Voi tyttöparka, olet ruvennut evakoksi, kansanhuollon johtaja sanoi minulle, kun hain miehelleni lupaa ostaa armeijan käytettyjä jalkarättejä, Irma Kohonen muistelee.

Tuntematon ei häntä pelottanut.

– Olin jo lapsena tottunut ottamaan tähdistä suuntaa, kun aamupimeällä lähdin soutaen koulumatkalle. Sumealla säällä piti soutaa umpimähkään.

Nuoripari odotti Lavialla neljä vuotta heille luvattua maapaikkaa. Esikoinen Salli syntyi tuona aikana, vuonna -46.

Tuolloin tuoreelle aviovaimolle kävi selväksi, kuinka paljon rintamakokemukset olivat muokanneet hänen puolisoaan. Torjuva suhtautuminen evakkoihin teki hänestä entistä umpimielisemmän.

Vuonna -49 Kohosille osoitettiin asutustila Nurmijärveltä.

– Mitenkä ihmisiä semmosen metsän keskelle pistettiin asumaan, Irma Kohonen vieläkin ihmettelee.

Ensin rakennettiin kaivo ja sauna, sitten navetta, jonka päädyssä asuttiin. Näihin aikoihin syntyi perheen toinen tytär Sirpa.

Asuintalon rakennustyöt käynnistyivät -52. Kahden kamarin ja tupakeittiön sijaan mies oli valinnut kaikista pienimmän talomallin, kamarin ja tuvan.

– Tein sementtiä laatikkoon ja kärräsin miehelle, Irma Kohonen muistelee.

Elämä pientilalla oli työtä aamusta iltamyöhäiseen. Lisätuloja saatiin myymällä maitoa ja kananmunia naapurustolle.

70-luvulla tekniikka tuli avuksi. 60-vuotislahjaksi päivänsankari sai elämänsä ensimmäisen pyykkikoneen.

Vuonna -85 Kohoset hankkivat osakkeen Kirkonkylältä. Kesät he viettivät edelleen Koholassa.

Heinäkuussa 1992 Reino Kohonen löytyi kuolleena Koholan saunan pukuhuoneen penkiltä..

– Eihän ne miehet jaksa elää, Irma Kohonen vitsailee nyt, kun tapahtumasta on kulunut riittävästi aikaa.

Surusta toivuttuaan hän löysi ompelukerhon ja savityöt. Kynäpiirissä hän kirjoitti selviytymistarinansa Tähdistä suunta. Kirjaa voi lainata Kirkonkylän pääkirjastosta ja Rajamäen kirjastosta.

Irma Kohonen viettää 16.12. merkkipäiväänsä läheistensä kanssa.

Written by:

Taina Joutsen

Ota yhteyttä