Puheenaihe

Tämä koirarotu on sitkeästi Suomen suosituin – muista sijoista käydään kovaa taistoa

Tullikoira Dan edustaa uljaasti Suomen suosituinta koirarotua eli labradorinnoutajaa.

Heli Kurimo / arkisto

Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 546 pentua, joka on 300 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Labradorinnoutaja kasvatti edelleen suosiotaan. Se on ollut suosituin rotu jo kahdeksan vuotta. Toiseksi suosituimmaksi roduksi ylsi jämtlanninpystykorva ja kolmospaikan vei suomenajokoira.

Labradorinnoutaja uusi vuonna 1991 tehdyn rekisteröintiennätyksensä 2 125 pennulla. Suurin putoaja kymmenen kärjessä on harmaa norjanhirvikoira, jonka suosio laski kolme pykälää sijalle 10. Muuten kymmenen kärjessä nähtiin vain yhden pykälän muutoksia, eikä ainuttakaan yllätysnimeä.

Seura- ja kääpiökoiraryhmän rotujen suosio on laskussa. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieli oli kymmenen suosituimman rodun joukossa. Rekisteröintimäärät laskivat myös terrierien, vahtien ja ajokoirien osalta.

Tilastoista selviää myös, että suosiotaan ovat kasvattaneet esimerkiksi monet vinttikoirat kuten whippet, saksanseisojat ja vesikoiraryhmän lagotto romagnolo.

Suomenajokoira säilytti paikkansa kolmen rekisteröidyimmän rodun joukossa, vaikka pentuja rekisteröitiin noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenlapinkoirien ja karjalankarhukoirien rekisteröinnit laskivat noin sadalla yksilöllä. Myös suomenpystykorvia rekisteröitiin vähemmän.

– Vaikka kotimaisten rotujen rekisteröintimäärät Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ovatkin harmillisen matalat, on kuitenkin hienoa, että lapinporokoira ylsi omaan ennätykseensä 341 pennulla, toteaa Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kotimaiset rodut olivat paljon esillä mediassa, rotujen kasvattajille järjestettiin tilaisuuksia ja roduista jaettiin tietoa tapahtumissa eri puolella Suomea.

– Juhlavuoden vaikutukset näkyvät toivottavasti rotujen suosiossa tulevina vuosina. Kennelliitto jatkaa edelleen aktiivista työtä kotimaisten rotujen eteen, kertoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

– Olemme esimerkiksi mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa muodostamassa geenipankkia suomalaisten koirarotujen osalta. Huomionarvoista on se, että suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne halutaan mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

"Koira ei mennyt ulos kahteen päivään" – kansalaisaloite tavisten ilotulitekiellosta kerää tuhansittain nimiä12.1.2018 06.15
Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja löydetty venäläisistä löytökoirista – Bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin18.11.2017 10.53

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat