Puheenaihe

Pirkko Arstila suivaantui Helsingin hienostoravintolassa – siitä alkoi teemissio, joka jatkuu yhä

TEE Luvattoman huonot tarjoilut saivat Arstilan perustamaan teeyhdistyksen 15 vuotta sitten.

Pirkko Arstila oppi juomaan laatuteetä jo pikkutyttönä, kun hänen isänsä tilasi sitä Lontoosta. – Tee antaa hyvän olon, eikä sillä ole ikäviä sivuvaikutuksia, kuten kahvilla tai viinillä, Arstila kehuu.

Pirkko Arstila

Pirteä Pirkko Arstila, 79, nimeää energisyytensä ja hyväntuulisuutensa yksiselitteiseksi salaisuudeksi laadukkaan teen. Hän on aloittanut aamunsa kannullisella pehmeää ja oikeaoppisesti haudutettua vihreää teetä.

Kun se on juotu, hän vaihtaa lajiketta oolongiin ja keittää toisen kannullisen.

Kolmannen kannun hän keittää iltapäivällä ja valitsee jälleen uudelleen teelaadun.

– Tunnustaudun teejuopoksi. Juon teetä valtavat määrät, ja jos tunnen oloni väsyneeksi, juon tavallistakin enemmän, Arstila kertoo.

– Tee tuottaa tutkitusti mielihyvää, kun sen sisältämä aminohappo L-teaniini saa aikaan alfa-aaltoja.

Kiukustuin niin, että kirjoitin kolumnin teen alennustilasta Suomessa.

Hän kuvailee itseään intohimoiseksi teen harrastajaksi, ei asiantuntijaksi, vaikka onkin kirjoittanut teestä kirjan ja perustanut teeyhdistyksen, Teen Ystävät ry:n, joka viettää 15-vuotisjuhlaansa 6. helmikuuta.

Idea yhdistyksestä syntyi, kun Arstila oli fiinissä ja hintavassa ravintolassa. Komea ateria päättyi siihen, kun tarjoilija kantoi hänen eteensä keitettyä vettä ja teepussin.

– Silloin kiukustuin niin, että kirjoitin ET-lehteen kolumnin teen alennustilasta Suomessa, Arstila muistelee.

– Pussiteen tarjoaminen kalliissa ravintolassa oli verrannollista siihen, että kahvinjuojille olisi tarjottu murukahvia.

Kolumni sai lukuisat teen ystävät ottamaan häneen yhteyttä. Oli selvää, että teeyhdistykselle oli tilaus.

Pirkko Arstila oli tavannut monia tunnettuja teenjuojia, joihin hän oli tutustunut juontajana ollessaan. Hän mainitsee Paavo Lipposen, Reino Paasilinnan ja Erkki Liikasen.

– Liikanen sanoi olevansa valmis kuin lukkari sotaan, jos ja kun perustan teeyhdistyksen, Arstila nauraa.

– Saimme sitten yhdistyksellemme paljon näkyvyyttä lehdissä, mutta toki myös epäuskoisia kommentteja.

Yhdistys on kuitenkin yhä voimissaan. Puheenjohtajana edelleen toimiva Pirkko Arstila kertoo jäsenmäärän olevan nykyään noin 300.

Teekulttuuri voi Suomessa paremmin kuin koskaan.

– Kehumme itseämme estoitta, sillä 15 vuotta sitten oli Suomessa vain yksi erikoisteeliike, nyt niitä on kautta maan Imatralta Rovaniemelle, Arstila iloitsee. – Kuluttajat ovat kiinnostuneita ja uteliaita ja teetarjontaa on ihanan ylenpalttisesti. Ensimmäistä kertaa historiassamme on tarjolla tuoretta ja korkealaatuista teetä jopa harvinaisilta tarhoilta.

Pirkko Arstilan sanoo Helsingin olevan viimein muodostumassa teekaupungiksi, siitä ovat osoituksena uudet erikoisteeliikkeet eri puolilla kaupunkia. Niihin on oiva tilaisuus tutustua vaikkapa ensi lauantaina 3. helmikuuta, kun yhdistys järjestää pääkaupungissa maksuttoman teekävelyn, Tea walkin, johon ovat tervetulleita niin aloittelijat kuin asiantuntijat. Kierros alkaa Fredrikinkadulla sijaitsevasta Ouncesta kello 14 ja päättyy kello viiden teelle Sautorgetiin Pohjoisesplanadille.

– Olemme julkaisseet teealueesta kartan, joka tulee myös Helsingin matkailun käyttöön, Arstila sanoo.

– Kierroksen voi jokainen tehdä myös omin päin nettisivuiltamme ( teenystavat.fi) löytyvän kartan avulla.

Tavalliset virheet

Huono vesi. Vedenkeittoastiassa on ollut aiemmin kahvia. Työpaikkojen termoskannut maistuvat miltei järjestään kahvilta. Jopa hyvissä ravintoloissa tarjoillaan kahvinmakuista vettä. Kahvinjuoja ei erota milloin kannussa on ollut teetä, mutta teenjuojan ilo on pilalla kahvinmakuisesta kannusta.

Liian pienet ja väärän väriset kupit. Tee ei maistu eikä näytä millekään pikkukupeista, joista teen väriä ei erota.

Teesiivilät tai -pallot on pakattu liian täyteen.

Teen lehdet ovat vanhoja, maistuvat mausteilta tai kahvilta. Silloin tee on säilytetty väärin. Vaikka teen lehdistä lähtee vielä veteen väriä, se ei tarkoita, että tee olisi juotavaa.

Ylimaustettu tee, josta teen makua ei enää mausteiden ja esanssien alta erota.

Teen juojaa aliarvioidaan ja kohdellaan yliolkaisesti.

Tee juodaan liian kuumana. Nyrkkisääntö kuuluu, että tee on parhaimmillaan silloin kun korvatonkaan kuppi ei polta kädessä vaan tuntuu miellyttävältä pidellä.

Tee yhdistetään makuihin, joihin se ei sovi. Esimerkiksi meetvurstinen aamiaisleipä parfymoidun ja esanssisen teen kanssa.

Lähde: Teen Ystävät ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat