Paikalliset

Kesäajasta ei ole suurta hyötyä – "Tunnin muutos häiritsee unta terveilläkin ihmisillä"

AIKA Kesäajasta ei ole suurta hyötyä Suomessa, väittää tutkija.

Anton Soinne / Arkisto

Kun kesäaikaan siirrytään 25. maaliskuuta, sama tunnin valostuminen illalla olisi saavutettu muutenkin 18. huhtikuuta.

– Hyöty on noin kuukausi keväällä ja syksyllä, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Tiera Laitinen summaa.

Tosin aamusta siirretty valoisa tunti säilyy illassa pitkin kesää.

– Etenkin touko- ja elo–syyskuussa kesäajan ansiosta on valoisampaa pitempään.

Mikäli talvi- eli normaaliaikaan jäädään pysyvästi, aurinko laskee Helsingissä syyskuun puolivälissä kello 18.42 eikä 19.42.

Kesäajan merkitys on Laitisen mukaan suurempi Etelä- ja Keski-Euroopassa.

– Siellä auringonnousu vaihtelee pienen ajan sisällä. Eteläisimmässä Suomessa auringonnousun vaihtelu on kuusi tuntia vuodessa, ja kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa.

Tutkijalle riittäisi hyvin yksi aika. Jos Laitinen saisi valita, se olisi kesäaika.

– Kesäajan idea on, että päivänvalo saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin valveillaoloaikana. Ajatuksena on, että herääminen ajoittuisi auringonnousuun.

Elämämme on painottunut ilta-aikaan, jolloin olisi perusteltua, että valoisaa olisi mahdollisimman myöhään.

– Useimmat eivät nuku symmetrisesti kello 24:n molemmin puolin, vaan nukkuminen painottuu aamuun.

Kesäaikaan siirtyminen jakaa mielipiteitä. Yhden mielestä se sotkee unirytmin viikoiksi, toinen rakastaa kertaheitolla valoisammiksi muuttuneita kevätiltoja.

Ajan rukkaamisesta on tutkitusti terveydellistä haittaa. Kesäaikatutkimuksia on tehty maailmalla kymmeniä.

– Rytminmuutoksella on selkein vaikutus nukkumiseen, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Tunnin muutos häiritsee unta terveilläkin ihmisillä. Yöuni kevenee ja katkeilee muutaman vuorokauden ajan.

Vielä suurempi vaikutus on unettomuudesta ja masennuksesta kärsivillä, joilla siirtymä voi kestää pari viikkoa.

Kesäaikaan siirtyminen keväällä häiritsee etenkin iltavirkkuja.

– Suuri osa heistä ei saa kiinni uudesta aikataulusta koko kesänä, Partonen arvioi.

Aikataulumuutos rasittaa sydäntä ja verisuonia. Akuutteja sydäninfarkteja on todettu ilmaantuvan tavallista enemmän kesäaikamuutosten yhteydessä.

Käytännössä kesäajan haitat ovat pienet verrattuna esimerkiksi vuorotyöhön ja aikavyöhykkeet ylittävään matkusteluun.

Satavuotias keksintö

Kesäaikaa kokeiltiin maailmalla 1900-luvun alkupuolella.

Se yleistyi toisen maailmansodan jälkeen.

Suomessa kokeiltiin ensi kerran vuonna 1942.

Jatkuvassa käytössä kesäaika on ollut Suomessa vuodesta 1981.

Kesäaikaa säätelee EU.

Kesäajasta luopumista vauhditettiin kansalaisaloitteella.

Samaa ovat esittäneet suomalaiset europarlamentaarikot ja liikenneministeri.

Eduskunta pohtii aloitteen tekemistä luopumisesta Euroopan komissiolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat