Paikalliset

Vesilupa heikentää Lepolan noron suojelua – "Yksi noro voidaan uhrata, jos alueella on muita saman tyyppisiä"

Nurmijärven Luonto ry:n hallituksen varajäsen Keijo West ja puheenjohtaja Selen Raiskila tulevan täyttöalueen maisemissa. Lepolan noro saa alkunsa Raiskilan osoittamasta kohdasta.

Taina Joutsen

Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesilupa, joka sallii Lepolan noron osittaisen hävittämisen ja luonnontilaisuuden heikentämisen, on pettymys Nurmijärven Luonto ry:lle. Yhdistys harkitsee valituksen jättämistä helmikuun puolivälissä myönnetystä luvasta.

Yhdistyksen kannanoton mukaan lupa sallii noron alkukohdan mahdollisen lähteen tuhoamisen. Alueen lähteellisyyttä ei yhdistyksen mielestä ole tutkittu kunnolla. Alueella tehtyä viranomaiskatselmusta Nurmijärven Luonto pitää pintapuolisena.

Lepolan noron vesilupa liittyy Metsä-Tuomelan maankaatopaikan laajennukseen, jolle avi myös myönsi ympäristöluvan. Lupien hakija on Nurmijärven kunta.

5,6 hehtaarin laajennusosa sijoittuu osin Lepolan noron päälle, jolloin luontokohteeksi vireillä olevaan Nurmijärven kirkonkylän osayleiskaavaan rajatun 7,9 hehtaarin alue pienenee hehtaarilla. Osayleiskaavatyön pohjaksi tehdyssä pienvedet -selvityksessä Lepolan noro luokitellaan vesilain mukaiseksi suojeltavaksi noroksi. Lupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen, jos vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa pohditaan mahdollisia valitusperusteita. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vesiluvan käsittelyvaiheessa aville antamassa lausunnossa todetaan, etteivät luvan myöntämisen edellytykset täyty lupahakemuksen tiedoilla. Ympäristösuunnittelija Anu Tynin mukaan lautakunnan suurimpia huolenaiheita oli noron vesitaseen säilyminen nykyisellään. Myös alueen mahdollinen lähteisyys vaati lisäselvityksiä. Niitä ei ole tehty.

Hankkeen vaikutukset noron vedenlaatuun ja vesitaseeseen on avin mukaan huomioitu ympäristöluvassa määrätyillä vesien käsittelyrakenteilla ja louhesalaojalla.

Avi perustelee vesiluvan myöntämistä muun muassa kirkonkylän osayleiskaava-alueella olevilla 10 muulla norolla ja yhdeksällä purolla, jotka eivät ole luonnontilaisia. Avia edustavan ympäristöneuvos Ville Salosen mukaan vesiluvasta päätettäessä lähtökohta on, että esimerkiksi yksi noro voidaan uhrata, jos alueella on saman tyyppisiä tai vielä arvokkaampia noroja.

Vesiluontotyypin osittaisen hävittämisen ja luonnontilaisuuden heikentämisen sallivan vesiluvan hakeminen ja myöntäminen on melko harvinaista. 2009 perustetun Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen historiassa Lepolan noro on Tynin mukaan ainoa.

Myönnettiinkö Lepolan noron vesilupa liian kevyesti?

Kyllä
87% (143 ääntä)
Ei
13% (22 ääntä)
Ääniä yhteensä: 165

Lisää aiheesta

Metsä-Tuomelan maankaatopaikka sai luvan laajentua – nykyinen tila täyttyy tänä vuonna10.3.2018 06.30

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat