Puheenaihe

Lääkäreillä kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä

Ammateissa, joissa on vahva ihmissuhteisiin liittyvä ulottuvuus, on kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä.

Ari Peltonen

Ammateissa, joissa on vahva ihmissuhteisiin liittyvä ulottuvuus, on kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä.

Tällaisia ammatteja ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat ja lääkärit.

Muun muassa tämä selviää työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin psyykkisen pahoinvoinnin nousua työelämässä 1960-luvulta lähtien yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä.

─ Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään liittyvän tekijän synnyttämiä. Ne heijastavat koko väestöön, työelämän rakenteeseen ja terveydenhuoltoon vaikuttaneita kehityskulkuja, toteaa Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö, dosentti Ari Väänänen.

Vielä 1970-luvun työelämässä mielenterveysongelmien rooli oli pieni, ongelmat painottuivat fyysisiin oireisiin ja ammattitauteihin.

Tilanne muuttui radikaalisti 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa.

Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi ja kääntyi vasta 2000-luvun lopulla laskuun.

Yhä useampi kaipasi ratkaisuja stressiin, uupumukseen, mielialahäiriöihin tai sosiaalisiin ongelmiin.

Rakennemuutosten seurauksena yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Myös perinteiset ”ihmissuhdeammatit” ovat muuttaneet luonnettaan.

Esimerkiksi opettajaihanne on muuttunut kansankynttilästä oppilaiden yksilöllisiä tarpeita huomioivaksi valmentajaksi.

Samalla työterveys ja työkyky ovat liikkuneet psyykkistä aluetta kohden.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat