Puheenaihe

Mediat: Tämän takia perustuslakivaliokunta nyt nikottelee sotelle – vievätkö kriitikot rahat koulutuksesta?

Arkistokuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tärkein hanke, maakunta- ja sote-uudistus, on jumiutunut eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, ja uhkaa pahimmillaan kaataa koko hallituksen.

Ilta-Sanomille vuodetun muistion mukaan perustuslakivaliokuntaa huolettaa sote- ja maakuntauudistuksessa erityisesti kaksi asiaa: maakuntien tiukka menokehys sekä valinnanvapauden vaiheistus.

Uutissuomalainen (USU) kysyi maakuntien rahoitusta kritisoineilta Kuntaliiton asiantuntijoilta, mitkä seikat ovat ongelmallisia.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen sanoo USU:lle, että yksi suurin ongelma on se, että tulevien maakuntien rahoituksessa ei ole joustoa. Myllärisen mukaan onkin selvä, että uudistuksen takia palveluita pitää keskittää, mikä tarkoittaa, että syrjäseuduilla hoitoon pääsy hankaloituu – täysin vastoin uudistuksen julkilausuttuja tavoitteita.

Toinen ongelma on Myllärisen mukaan hallituksen maakunnille asettama kustannusten kasvun hillitseminen kolmella miljardilla eurolla. Menot saisivat kasvaa noin 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina 2020–2029. Tähän asti sote-kulut ovat nousseet huomattavasti tätä enemmän.

Kärsijän roolia uudistuksessa Myllärinen asettelee asiakkaille, sillä palveluista jouduttaneen joustamaan. Maakunnat eivät voi omilla päätöksillään korottaa asiakasmaksuja, joten ainoa mahdollisuus on vähentää palvelutarjontaa.

Perustuslain kannalta ongelma on vaatimus, jonka mukaan yhtäläiset sote-palvelut pitäisi taata jokaiselle. 

– Sopeuttamista ei voida tehdä määräänsä enempää. Ihmisiä ei voi jättää hoitamatta, eikä etuuksia myöntämättä. Tässä on se jännite perustuslain ja sote- ja maakuntauudistuksen kustannusten hillintätavoitteiden välillä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina USU:lle.

Niin ikään Kuntaliittoa huolestuttaa rahoitusvaikeuksiin ajautuvien maakuntien kohtalo. Maakunta voi saada lainaa tai takauksen sekä harkinnanvaraista valtionavustusta, mikä voi kuitenkin käynnistää kriisimenettelyn. Kriisimenettely voi johtaa jopa maakuntien yhdistämisiin.

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukka huomauttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan nyt ilmaisemat huolet asettuvat uuteen valoon, kun niitä vertaa muihin perustuslain vaatimuksiin. Luukka arvioi myös, että valiokunnan kuulemat perustuslakiasiantuntijat ovat ottamassa sotessa roolia, joka kuuluisi hyvinvointimenojen tasosta päättäville poliitikoille.

Luukka kysyy analyysissään, että mikäli sote-menojen kasvua ei saada Suomessa hillittyä, uhkaa rahoitus vähentyä monilta muilta julkisilta palveluilta – ennen muuta koulutuksesta.

– Koulutus helposti tässä pelissä toiseksi, jos perustuslakivaliokunta määrittelee, kuinka paljon rahaa sosiaali- ja terveyshuoltoon pitää käyttää. Perustuslaissa nimittäin ei puhuta lainkaan riittävästä koulutuksesta, vaan sanotaan vain, että jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä yhtäläinen mahdollisuus saada muuta opetusta ja kehittää itseään varattomuuden estämättä, Luukka kirjoittaa.

– Itse asiassa suurin osa valtion budjetista perustuu menokehyksiin. Pitäisikö kaikkinainen menokehys kieltää tai alistaa menot ja tulot perustuslakiasiantuntijoille? Luukka kritisoi.

Perustuslakivaliokuntaa on arvosteltu myös siitä, ettei se aiemmin sotea kritisoidessaan ilmaissut painokkaasti huoltaan rahoituksen riittämisestä.

Huoli rahoituksesta tuli julki vasta IS:lle vuodetussa muistissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat