Puheenaihe

Espoolainen Oona Hannula, 18, vaihtoi "väiskin" valkolakkiin – Suomen ensimmäiset partioylioppilaat valmistuivat

Espoon Hannusjärvellä asuva Oona Hannula vaihtaa tänään partiolaisten suosiman Väinämöis-lakin valkolakkiin. Hannula kuuluu Suomen ensimmäisten partioylioppilaiden pieneen joukkoon.

Päivi Tuovinen

Hannusjärvellä asuva Oona Hannula, 18, tekee tänä viikonloppuna historiaa. Hän on yksi maan kuudesta ensimmäisestä ylioppilaasta, jotka saavat valkolakkinsa partioaatteen höystämänä.

Suoritusta varten Hannula ei voinut turvautua lähilukioon, vaan nuoren naisen matka vei Keski-Suomeen Pihtiputaalle, missä toimii Suomen ainoa partioon ja johtamiseen erikoistunut lukio.

Syksyllä 2015 aloittaneen partiolinjan suosio on parissa vuodessa pompannut moninkertaiseksi. Nyt jo kymmenet oppilaat haluavat kirjoittaa partiolinjan kautta ylioppilaaksi.

– Minulle tärkeintä koko lukioaikana oli se, että sain olla tekemisissä partion kanssa. Partiolinjalla opiskeltiin neljä tai viisi tuntia viikossa itsensä ja ryhmän johtamista, yrittäjyyttä sekä kansainvälisyyttä, Hannula kertoo.

Hän myöntää kasvaneensa etenkin itsensä johtamiseen kolmen vuoden aikana huimasti.

– Nyt tunnistan omat puutteeni ja tiedän omat vahvuuteni johtajana. Kyllä se on lisännyt määrätietoisuutta ja auttanut ottamaan luovuuden käyttöön ihan uudella tavalla, Hannula pohtii.

Oona Hannula on uurastanut partiossa jo toistakymmentä vuotta. Lauantain lakkiaisjuhlassa hän aikoo tietenkin käyttää partiohuivia. (Kuva: Päivi Tuovinen)

Oona Hannulan tie partiojohtajaksi on ollut pitkä ja antoisa. Kun takana on yhdentoista vuoden ura partiota, on Hannula ehtinyt avata Merimetsojen partiokolon oven Matinkylässä satoja kertoja, istua lukemattomia iltoja leirinuotiolla tai keskustella päiväkausia kansainvälisyyden haasteista.

– Parasta partiossa on se, että siinä nuoret oppivat johtamaan nuoria. Tiedän tasan tarkkaan, että varsinkin 12–15-vuotiaita nuoria voi olla vaikea saada pysymään partiotyössä, sillä kilpailevia harrasteita on paljon, Hannula myöntää.

– Mutta se on varmaa, että juuri ihmiset tekevät partiosta elämäntavan, jota moni haluaa jatkaa vanhempanakin. Minulle on käynyt juuri niin.

Tuore ylioppilas kirjoitti cum lauden paperit ja aikoo pyrkiä Helsingin yliopistoon lukemaan teologiaa. Jos haku ei tuota tulosta, Hannulan saattaa välivuoden aikana tavoittaa vaikkapa sitten sveitsiläisestä partiokämpästä.

Vaikka elämä veisi nuoren naisen sitten mihin tahansa, vuosia sitten annettu partiolupaus ei unohdu.

– On mahtavaa ajatella, että partio ei ole vain nuorille tarkoitettu harrastus, vaan sopii kaikenikäisille. Minä ainakin aion köpötellä vielä 80-vuotiaanakin partioasusteissa tuolla Espoon metsissä, Hannula naurahtaa ja solmii partiohuivia tiukemmalle.

Ja uskottavahan se on, sillä partiolaisen sanaan voi aina luottaa.

Näin opiskellaan partioylioppilaaksi

Pihtiputaan lukion partio- ja johtajalinja on Suomen ensimmäinen ja ainoa partiolinja. Aiempaa partiotaustaa ei vaadita.

Linjaopintoihin kuuluu 16 lukion kurssia, joilla opitaan johtajuutta, yrittäjyyttä ja viestintää partion ja tekemisen kautta. Myös kansainvälisyys kuuluu linjan teemoihin.

Lukiokursseista viidesosan saa suoritettua tavalla, jollaista ei muualta löydy.

Linjalla on mahdollisuus tehdä myös samoajaikäkauden ohjelmaa ja osallistua paikallisen lippukunnan toimintaan.

Lukiolla on myös yhteistyökumppani Kanadassa. 

Linjaopintoja on keskimäärin yksi tunti päivässä sekä välillä retkiä ja tapahtumia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat