Paikalliset

Mielipide: Alkoholipolitiikka on Suomessa vallankäyttöä

Kuvituskuva.

Lauri Peltonen käsitteli kirjoituksessaan Nurmijärven Uutisessa alkoholilainsäädäntöä (NU 11.7.). Pelkosen kirjoitus toi yhden näkökulman asiaan, mutta se jätti paljon myös kertomatta.

Suomessa alkoholin kulutus on poikkeuksellisen vinoutunutta: Haastattelin A-Klinikkasäätiötä asiasta, jonka mukaan 10 prosenttia kansasta juo puolet kaikesta alkoholista ja loput 90% juo toisen puolen.

Suomalainen alkoholipolitiikkaa perustuu siihen, että 90 prosenttia kansasta johdetaan 10 prosentin kansanosan käyttäytymisen perusteella. Voisin väittää mielipiteenäni, että 90 prosentin osalle kansasta alkoholin vapaalla jakelulla ei ole kulutukseen vaikutusta. Loppu 10 prosenttia väestöstä juo joka tapauksessa.

Alkoholin yhteys kansanterveyteen ei ole mustavalkoinen asia. Tarkastellessa elinajanodotetta EU-maissa huomaamme, että suomalaisilla se on lyhyempi kuin kansalaisilla niissä maissa, joissa alkoholin kulutus ja jakelu on vapaampi. Esimerkkinä käyköön vaikka Ranska, Italia tai Saksa, ja edelle menevät jopa Kreikka ja Espanja, mikäli Tilastokeskuksen julkaisua on uskomista.

Suomessa alkoholipolitiikka on vallankäyttöä, jossa ei oteta faktoja huomioon tai niitä esitetään valikoidusti. Tämä vallankäyttö perustuu tilanteeseen, jossa 90 prosenttia kansanosasta johdetaan 10 prosentin kansanosan kulutuksen perusteella. Kun tarkastellaan tuloksia holhoavan alkoholipolitiikan onnistumisesta, niin sehän on ollut melkoinen fiasko, mikäli katsoo suomalaista humalahakuista juomakulttuuria.

Jokainen, joka on vähänkin matkustellut, on voinut todeta, etteivät kauppojen viiniosastot ulkomailla ole aiheuttaneet yleisöryntäystä eivätkä ne pursuile paikallisia alkoholisteja. Tämä siksi, että etenkin viinit ovat normaaleja elintarvikkeita muiden joukossa. Ehkä sen takia niitä osataan käyttää oikein.

Sallivammalla jakelulla saattaakin olla päinvastainen vaikutus kulutukseen. Esimerkiksi nuuskan kulutus on yleistynyt nuorten keskuudessa nuuskan myyntikiellon tultua voimaan. Omien muistikuvien perusteella 1980-luvulla nuuskaa ei käyttänyt kaveriporukoissa kukaan, se oli vanhojen pappojen juttuja.

Vastaavasti alkoholin osalta oli voimassa aikanaan kieltolaki. Silloinkaan alkoholin käyttöä ei onnistuttu hillitsemään, vaan se synnytti vahingollista kulttuuria, josta maksetaan laskua tänäkin päivänä.

Suomessakin voitaisiin muuttaa suhtautumista suuntaan, jossa alkoholi on normaali elintarvike muiden joukossa.

Näin luovuttaisiin myös vähemmistöön perustuvasta vallankäytöstä.

Tuomo Ryynänen

yrittäjä, KTM,

Klaukkala

Kirjoitus on julkaistu Nurmijärven Uutisten Lukijalta-palstalla.

Lue myös aiempi kirjoitus: Mielipide: Alkoholilainsäädännön tähtäin ei ole yksilötason valinnanmahdollisuuksien säätelyssä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat