Paikalliset

Mielipide: Rajamäkeläisten näkökulma lukiohankkeessa on jäänyt huomioimatta

Ella Kajaste / arkisto

Me Rajamäen lukion opettajat olemme opiskelijoistamme huolestuneena seuranneet lukiohankkeen etenemistä. Olemme sitä mieltä, että rajamäkeläisiä ei juurikaan ole kuultu lukiosuunnitelman valmistelussa.

Esitys Kirkonkylän ja Rajamäen lukion yhdistämisestä on syntynyt pitkälti Kirkonkylän tarpeista ja näkökulmasta käsin. Paikaksi on valikoitunut Kirkonkylän ruuhkaisimman risteyksen äärellä hallintokorttelin nurmialue.

Hallintokortteli on jo nyt tukossa päivittäin, eivätkä parkkipaikat riitä edes nykyiselle käytölle. Valittu tontti on jo aiemmin todettu liian pieneksi 400–500 lukiolaisen ja henkilökunnan käyttöön. Lisäksi maa-aineksen vuoksi tontti on kallis rakentaa ja liikuntasali useille lajeille liian pieni. Mahdollinen tilojen kasvu on tehtävä ylöspäin, koska tontti on täynnä. Nykyisten lukioiden yhteydessä sen sijaan olisi mahdollista kasvattaa tiloja tarpeiden mukaan samalla tontilla.

Kunnan lukiotyöryhmä (2015) ei ole selvittänyt lukion sijoittamista Rajamäelle lainkaan, vaikka sieltä löytyisi riittävä tontti uudelle lukiolle hyvien liikenneyhteyksien läheltä melko vähäisellä vaivalla.

Lukiotyöryhmän esityksen aikoihin Rajamäen tehtailta vapautui historiallisesti merkittävää kiinteistötilaa, jota ei kuitenkaan noteerattu lukion sijoitusta mietittäessä. Sijoitusta Rajamäelle Kirkonkylän sijaan puoltaa niin väestötilastot, oppilasennuste kuin monipuoliset liikuntapalvelutkin. Vaikka pääkirjasto on peruskorjattava joka tapauksessa, voisi Rajamäen kirjaston sijoittaa lukiorakennukseenkin.

Nurmijärvi on kehittänyt varsin tasaisesti jokaista taajaansa. Mikäli valtuusto päättää lukioiden yhdistämisestä Kirkonkylään, on se merkittävä muutos kunnan palveluiden järjestämiseen ja sen maksavat koko kunnan asukkaat. Päätöksen myötä pohjoisin Nurmijärvi jäisi ilman omaa lukiota, mikä heikentäisi merkittävästi alueen vetovoimaa.

Kunnallisten lukioiden (Kirkonkylä ja Rajamäki) yhdistämällä ei kuitenkaan saada yhtä lukiota kuntaan, koska Klaukkalassa toimiva Arkadian lukio on yksityinen eikä sitä olla näillä tiedoin kunnallistamassa. Lähiseudulla ovat esimerkiksi Janakkala ja Tuusula säilyttäneet eri taajamien lukiot ja kehittäneet niitä.

Myös Hyvinkäälle valmistuva Hangontiensillan lukio vetänee Pohjois-Nurmijärveltä opiskelijoita, mikäli lukioita keskitetään Kirkonkylään. KELA:n koulumatkakorvaus suosii 10 km pidempiä koulumatkoja. Tämä laskenee Kirkonkylään suuntaavien lukiolaisten ennustetta.

Toisaalta, kun Pohjois-Nurmijärveltä lähtee etelään lukion perään voi saman tien mennä etäämmäksi. Arkadian lukio on Nurmijärven suurin lukio ja silti Klaukkalasta lähtee eniten nuoria muihin kuntiin lukioon.

Nurmijärveläisten lukiolaisten etu on säilyttää nykyiset lukiot ja kehittää niitä takaamalla ajanmukaiset välineet ja päivitetyt tilat sekä riittävät resurssit kurssitarjontaan. Mikäli Kirkonkylän ja Rajamäen lukiot yhdistetään, on se siksi sijoitettava Rajamäelle kunnan nuorten edun vuoksi.

Nykyisten lukioiden säilyttämisen puolesta haluamme tuoda esiin seuraavaa. Kunnan nuorille tarjotaan toimivat ja ajanmukaiset lukiot takaamalla niille riittävät resurssit. Nykyisen yhden lukion suunnitelman sisustukseen budjetoitavat varat voi vallan hyvin suunnata nykyisten lukioiden laitteistojen ja oppimisympäristöjen päivittämiseen.

Jo nyt vähemmän valitut kurssit saa suoritettua kunnan lukioissa itsenäisesti opettajien tuella. Mikäli katsotaan, ettei tämä takaa riittävää valinnaisuutta, voi pienten ryhmien perustamiseen ja ylläpitoon suunnata resurssit, kuten kunta on valtuuston päätöksellä tehnyt A2 kielten kohdalla. Tämä tukisi niitä lukiolaisia, joilta itsenäinen opiskelu ei vielä suju.

On myös muistettava, että lukiolaisten on suoritettava pakolliset kurssit kulloisenkin opetussuunnitelman mukaan. Toistaiseksi valinnaiskursseja on selkeästi vähemmistö lukio-opinnoista.

Sekä Kirkonkylän että Rajamäen lukioissa on nyt hyvä henki. Se, mikä väitetään suuressa koossa voitettavan kurssitarjonnassa, hävitään opiskelijakeskeisyydessä ja turvallisessa yhteisöllisyydessä. Kuten mainittu, välineet laajaan kurssitarjontaan ovat olemassa nykyisissäkin lukioissa.

Olisiko siis sekä lukioiden todellista yhdistämistarvetta että mahdollisen uuden lukion sijoittamista pohdittava uudelleen vielä kerran?

Jussi Ronkainen, lehtori

Outi Kallionpää, lehtori

Ruut Jokiranta, lehtori

Eeva Lappalainen, lehtori

Leena Rajamäki, lehtori

Katariina Kemppainen, lehtori

Jonna Ahtikari, lehtori

Katri Niemi, lehtori

Kanerva Kokko, lehtori

Päivi Ylimutka, lehtori

Kirjoitus on julkaistu Nurmijärven Uutisten mielipidepalstalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat