Puheenaihe

Inta ja Merike kertovat, millaista on virolainen jouluruoka: Kassler, verimakkarat ja perunasalaatti ovat tärkeitä – "Eesti kringelissä ei rusinoissa säästellä"

JOULURUOKA Leipomoyrittäjien pöydästä löytyy jouluna virolaisia perinneruokia.

Inta Vesken ja Merike Tagavälin perheissä herkutellaan perinteisillä virolaisherkuilla jouluna.

Armi Suojanen

Millaista joulua vironkieliset viettävät Suomessa, ja onko heidän joulupöytänsä samanlainen kuin perinteinen suomalainen? Miten paljon he ovat tuoneet virolaisia perinteitä mukanaan?

Leipomoyrittäjät lnta Veske, 59, ja Merike Tagaväli, 39, toteavat heti alkuun, että ruoka on ihan erilaista, mutta samaa on perheen ja sukulaisten kanssa vietettävä yhteinen aika.

Jouluaaton juhla-aterian kulmakiviä ovat possu, esimerkiksi kassler, verimakkarat, lämmin hapankaali ja perunasalaatti. Lisukkeita ovat kurpitsapikkelsi ja puolukkahillo sekä rosollityyppinen sillisalaatti.

Perunasalaatti ei muistuta lainkaan suomalaista perinneversiota, sillä siinä on perunan lisäksi muun muassa makkaraa, herneitä sekä kananmunaa ja majoneesin sekoitetaan vielä smetanaakin. Tagaväli huomauttaa, että smetanan pitää olla virolaista, jossa on rasvaa 20 prosenttia eikä suomalaista, jonka rasvaprosentti on 30.

– Perunasalaattia syödään yleensäkin kaikissa juhlissa, Tagaväli lisää.

Tagaväli on syntynyt Vatlan kylässä Pärnun maakunnassa ja Veske puolestaan samassa Taageperan kylässä Valgamaalla kuin Hella Wuolijoki.

Vantaalla nyt asuvan yrittäjäkaksikon lapsuudenkodeissa vietettiin joulua, mutta ei näyttävästi, sillä kuuluihan Viro silloin vielä kommunistiseen Neuvostoliittoon.

Yksi vanhoista jouluperinteistä on uutta vuotta ennustava possuleipä, ”onnenleipä”. Se on ruisleipä, joka muotoillaan possuksi.

– Jos leivän pinnalle ei paistettaessa tule paljon reikiä, se tietää onnea seuraavalle vuodelle. Jos reikiä on, se ei ole hyvä juttu, Tageväli kertoo.

Leipää ei syöty, vaan sen annettiin kuivua kevääseen asti ja sen sai lopulta syödä kesälaitumelle päästetty karja.

Veske muistaa, miten ennen kaikki ruoat, kuten verimakkarat aitoon siansuoleen ja lihahyytelöä tuntikausia keittäen, tehtiin itse. Nyt kiireiset yrittäjät turvautuvat virolaisia elintarvikkeita myyvään kauppaan. Onneksi tuttuja, rakkaita makuja saa läheltä eikä tarvitse lähteä Viroon asti niitä hakemaan.

Veske on kerran tehnyt suomalaisia joululaatikoita, mutta ei niistä syntynyt perheelle uutta perinnettä. Porkkanalaatikosta kyllä pidettiin ja lohi maistuu niin kylmäsavustettuna että graavina.

– Onhan jouluruoka aika raskasta. Kalasta tulee kevyempi olo, Veske naurahtaa.

Jälkiruoaksi juhlapöydässä syödään eesti kringeliä. Kranssimainen herkku tehdään pullataikinasta ja täytetään vaikka omenanpaloilla, kanelilla, pähkinöillä, appelsiininkuorella ja rusinoilla.

– Ja rusinoissa ei sitten säästellä, Veske tähdentää.

Tagavälin lapsuudessa nautittiin myös kirsikkahyytelöä.

– Mummo teki sitä. Odotimme hartaasti, että se jähmettyy ja saamme syödä sitä kermavaahdon kanssa.

Vesken ja Tagavälin kotileipomo Merinta sulkee ovensa lauantaina iltapäivällä ja yrittäjät suuntaavat ansaituille vapaapäiville. Ja niin kuin monet muutkin vantaalaiset, he rentoutuvat seurustelemalla perheen ja sukulaisten kanssa sekä hyvää ruokaa syömällä.

Virolainen perunasalaatti

Perunaa, makkaraa, herneitä, sipulia, omenaa, kurkkua, maustekurkkua ja kananmunaa pieniksi paloiksi pilkottuna.

Majoneesi-smetanakastikkeeseen suolaa, sokeria ja sinappia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat