Paikalliset

Nurmijärvi mukaan kuntayhtymään – tätä 1.1. tapahtuva historiallinen sote-muutos tarkoittaa

Kun kello lyö uudenvuodenyönä kaksitoista, siirtyy vastuu Nurmijärven ja viiden muun kunnan sote-palveluista Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle. Selvitimme, mikä muuttuu ja paljonko sote-palveluista maksamme.

Valtakunnan soten lopullisesta kohtalosta ei tätä kirjoitettaessa ole tietoa, mutta yksi on pomminvarmaa: Keski-Uudenmaan kuntien ”pikku-sote” tulee. Uudenvuodenyönä kellon lyödessä kaksitoista siirtyy vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista alueen kuudelta kunnalta Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle. Tänä vuonna kuntayhtymä on jo vastannut palvelujen järjestämisestä, ensi vuonna sillä on vastuu myös niiden tuottamisesta.

Mikä asukkaiden näkökulmasta muuttuu? Aluksi ei oikein mikään, ja se on tavoitekin – ”eleetön ja huomaamaton siirtymä”, kuten kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

– Asukkaan ei tarvitse tehdä muuta kuin mitä on tähänkin asti tehnyt.

Lääkäriin ja muihin palveluihin voi siis hakeutua kuten tähänkin asti. Ajanvaraus- ja muut numerot säilyvät ennallaan, ainakin toistaiseksi. Laitinen-Parkkosen mukaan joitakin palveluja pyritään saamaan yhden numeron taakse kevään mittaan.

Kuntayhtymän alueella asuu noin 200 000 ihmistä. Yhteistä sotea on hierottu jo nelisen vuotta, sen jälkeen, kun keskiuusimaalaisten kuntien kuntaliitosaie ei ottanutkaan tuulta alleen. Keski-Uudenmaan sotea on pidetty vastavetona valtakunnan sotea vastaan – tehdään mieluummin hallitusti itse kuin muualta käsin pakotettuna. Nykyisellään yhteistyö Uudenmaan maakunnan sote-valmistelun kanssa on tiivistä, Laitinen-Parkkonen huomauttaa.

Työ palvelujen yhdenmukaistamiseksi on yhä käynnissä, mutta kriteerejä sorvattaessa selväksi on käynyt myös se, ettei sote-kustannusten nousua tavoitella.

Kuuden kunnan yhteisen soten budjetti on valtava, ensi vuonna yhteensä noin 650 miljoonaa euroa. Noin kolmannes menee erikoissairaanhoidon ostoihin, hieman alle kolmannes muiden palvelujen hankkimiseen – eniten rahaa kuluu palveluasumisen ostamiseen esimerkiksi ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille.

Se, missä suhteessa palveluja jatkossa ostetaan ja tuotetaan itse, tarkentuu ajan myötä. Ensin pitää rakentaa tarkka analytiikka siitä, mikä on järkevää, Laitinen-Parkkonen sanoo. Vielä nyt uuteen vuoteen lähdetään selkäreppu täynnä kuntien jo tekemiä päätöksiä ja sopimuksia, joiden mukaan mennään, hän muistuttaa.

Rahaa kuntayhtymä saa maksuosuuksina jäsenkunnilta. Ensi vuonna kunnat maksavat yhteiseen pottiin liki 580 miljoonaa euroa. Esimerkiksi asiakasmaksujen osuus potista on pieni.

Nurmijärvi maksaa ensi vuonna sote-palveluista 117 miljoonaa.

Ainakaan teorian eli perustamissopimuksen perusteella jäsenkuntien veronmaksajien ei tarvitse pelätä, että he joutuisivat naapuriensa maksumiehiksi: kunkin kunnan maksuosuus yhteiseen budjettiin määräytyy sen käyttämien palvelujen mukaan. Ensi vuoden budjetin perusteella maksuosuudet kulkevat suunnilleen linjassa suhteellisten väestönosuuksien mukaisesti. Esimerkiksi Nurmijärvi maksaa ensi vuonna sote-palveluista 117 miljoonaa.

Asukasta kohden suurimmat sote-menot on Hyvinkäällä. Syynä on muita jäsenkuntia ikääntyneempi väestö, sanoo Hyvinkään vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Olli-Pekka Alapiessa. Sote-menoihin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten työttömyysaste ja sairastavuus.

– Esimerkiksi Nurmijärvellä väki on nuorempaa, eikä työttömiä ole niin paljon kuin Hyvinkäällä, hän sanoo.

Vaikka nettomenot ovat Hyvinkäällä suuret, asia ei ole Alapiessan mukaan aivan niin yksiviivainen. Esimerkiksi Kuntaliitto huomioi suurimpien kuntien sote-menojen vertailussa myös THL:n tarvekertoimen, jonka laskennassa hyödynnetään tietoja kuntien ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Tässä poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan.

Hyvinkään indeksi on 101 eli sen palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat yhden prosentin korkeammat kuin maassa keskimäärin. Järvenpäässä luku on 107. Osassa kuntayhtymän jäsenkunnista sote-menoihin taas menee maan keskiarvoon nähden vähemmän rahaa: Nurmijärvellä indeksi on 98, Mäntsälässä 96 ja Tuusulassa 95.

Kuntayhtymä – tästä on kyse

Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula muodostavat Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän, joka vastaa 1.1.2019 lähtien jäsenkuntiensa sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Alueella asuu noin 200 000 ihmistä, ja kuntayhtymän palveluksessa aloittaa 1.1.2019 kaikkiaan noin 3 500 kunnista siirtyvää työntekijää.

Kuntayhtymän kotipaikka on Hyvinkää, mikä johtuu hankkeen alkuperäisestä Hyvinkää-vetoisuudesta ja osin sen roolista isoimpana jäsenkuntana. Kaikki jäsenkunnat ovat kuntayhtymässä kuitenkin tasaveroisia, ja esimerkiksi tulot ja menot kukin maksaa käytön mukaan.

Ensi vuonna kuntayhtymän budjetti on noin 650 miljoonaa euroa, josta liki 90 prosenttia tulee suoraan jäsenkuntien maksuosuuksina.

Noin kolmasosa budjetista kuluu erikoissairaanhoidon ostoihin ja hieman alle kolmasosa muiden palvelujen ostoihin.

Kaikki ylimmät päättäjät naisia

Kuntayhtymässä ylin päätäntävalta on 43 jäsenen yhtymävaltuustolla, jota johtaa hyvinkääläinen Irma Pahlman (sd.).

Valtuuston valitsema 20 jäsenen yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa. Puheenjohtajana on hyvinkääläinen Annika Kokko (kok.).

Kuntayhtymän johtaja on Pirjo Laitinen-Parkkonen, joka vastaa myös kuntayhtymän terveys- ja sairaanhoitopalveluista. Ylimpään johtoon kuuluvat myös palvelujohtajat Tiina Salminen ja Erja Pentti. Salminen vastaa lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluista. Pentin vastuulla ovat ikäihmisten palvelut sekä vammaispalvelut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat