Puheenaihe

Juicella ja Remulla oli jäiset välit – "Juice pyysi nimmaria, piirsin sille käsivarteen kirkkoveneen"

Juice Leskinen ei arvostanut Helsinkiä kovin korkealle, ja kertoo jopa paenneensa sieltä Espooseen, mutta oikeassa seurassa savolaislähtöinen Manse-rokkari viihtyi myös pääkaupungissa. Läheisiin ystäviin kuului näyttelijä Matti Pellonpää. – 

Risainen elämä -kirjan kuvitusta

Joulun jälkeen ensi-iltansa saanut Juice-elokuva on jo ensimmäisen esitysviikkonsa aikana kerännyt jo lähes 70 000 katsojaa. 

Muusikko Juice Leskisen elämästä kertova elokuva oli torstaina vuoden 2018 kymmenenneksi katsotuin elokuva Suomessa, mutta todennäköisesti se kerää vuonna 2019 Juice-faneja ympärilleen vielä huomattavasti enemmän.

Juice Leskinen oli Suomi-rockin edelläkävijä: monen idoli, mutta samalla myös hyvin ristiriitainen ja vaikea ihminen. Hän ei tullut kaikkien muusikoiden kanssa toimeen – eivätkä kaikki muut Leskisen kanssa. 

Kirjailija ja toimittaja Antti Heikkinen kertoo Juice-elämäkerrassa Risainen elämä, kuinka hyytävät välit Leskisellä oli esimerkiksi Remu Aaltosen kanssa. 

– Tälläsii saatanan hienoja ja herkkiä taiteilijoita niin kun Juice tai joku Badding, mut sit ne on niin ujoja, että ne ei uskalla kävellä ovesta ulos saatana, Remu ärhentelee Heikkisen kirjaan antamassaan haastattelussa.

Kirjassa Remu muistelee yhteistä maaseutukeikkaa Pihtiputaalla Juicen kanssa, jossa Leskinen oli spiikkaamassa. Remu ehdotteli, että kaksikko lähtisi juomaan "soppaa", mutta Leskinen oli Remun mukaan silä kertaa vastahakoinen. Sen sijaan Leskinen kyseli, millä tavoin hän kuuluttaisi Remun tulosta esiintymyslavalle. 

Lopulta Remu kertoo tehneensä liikkeen, joka yllätti Leskisen täysin.

– Sit Juice sanoi mulle, että anna mulle nimmari ja sit mä vittuillessani piirsin sille kirkkoveneen käsivarteen. Se oli ihan haavi auki, että mitä tää nyt on ja mä sanoin, että vittu siinä on pelimerkki, pelataan näillä, Remu kertoo.

Tapauksen jälkeen kumpikaan ei ollut toistensa kanssa tekemisissä useampaan vuoteen.

Kyseinen kohtaus antaa toisaalta hieman kärjistyneen kuvan Leskisen ja Remun suhteesta. Remu on todennut myös arvostaneensa Leskistä, vaikka musiikillisesti he olivatkin varsin kaukana toisistaan.

Remu kertoo Heikkisen kirjassa myös toisesta kohtaamisesta Leskisen kanssa. Se sattui, kun englanniksi esiintyneen rockyhtye Hurriganesin suosio oli huipussaan ja suomen kieltä koko elämänsä rakastanut Leskinen oli vasta uransa alussa.

– Oltiin samaan aikaan keikalla Kuusrockissa, mä aattelin, että v*ttu mitä liuhulettejä, semmonen kummallisen näkönen jätkä. Mä olin jotain Marilynejä kuullu ja kattelin, että hyvin on hyvin on merkonomin olonen jätkä kyllä, mutta sen biisit oli ihan maailmasta. Se oli sellaista maanläheistä ja siinä mielessä siinä mielessä aika kapinallinen, että sillä oli sellaista ronskii tekstii mitä muut ei uskaltanut vetää ja mä aattelin, että v*ttu kyl on toukohousulla pokerii.

 – Se (myös) seiso niiden sanojensa takana niin eihän siinä voinu muuta kuin vetää kättä lippaa. Terävä kynä ja vielä terävämpi kieli, niin se on aika virkeä cocktail. Remu summaa.

Viime syksynä Remu nousi myös lavalle Juicesta kertovassa Ollaan ihmisiksi -musikaalissa.

Remu Aaltonen nousi muistelemaan aikalaistaan Juice Leskistä Ollaan ihmisiksi -musikaalissa lokakuussa 2018. KUVA: EKKU RAIKAMO

Omat piirteensä muusikoiden väleihin toi myös Helsingin ja muun Suomen välinen juopa.

Savolaislähtöinen Leskinen asui koko musiikillisen uransa ajan Tampereella, eikä arvostanut Helsinkiä, joiden muusikkopiirejä hän piti ylimielisinä. 

Esimerkiksi Gösta Sundqvist edusti stadilaismuusikoita, joiden kanssa Leskisellä oli ongelmalliset – jopa vihamieliset – välit.

Vuonna 2003 kuollut Sundqvist kertoi asiasta reilu vuosi sitten ilmestyneessä elämäkertateoksessa.

Kirjassa julkaistut otteet paljastavat, että miesten välinen sanailu jatkui jopa vuosikausien ajan.

– Juice on parhaimmillaan hyvä, mutta huonoimmillaan hän on säälittävä, kommentoi Gösta Soundi-lehden haastattelussa vuonna 1991.

Sen sijaan muun muassa tamperelaisen Eppu Normaalin ja Pohjois-Karjalassa uransa aloittaneen Hassisen Koneen kanssa Juice teki mielellään yhteistyötä.

Martti Syrjän ja Ismo Alangon johtamien bändien kanssa Juice osallistui pitkin Järvi-Suomea kiertäneeseen ja sitten legendaarisiin mittasuhteisiin nousseelle Tuuliajolla-kiertueelle kesällä 1981. 

Näiden "maaseutukaupungeista" ponnistaneiden muusikoiden yhteiselo oli sopuisaa, jopa veljellistä. Aluksi Martti Syrjä oli ihmeissään, että Juice halusi juuri Eput mukaan kiertueelle.

– Laivakiertue tuntui todella mielipuoliselta ja omituiselta eli hyvin kannatettavalta idealta. Sitä mä ihmettelin, että Leskinen piti meidän mukana olemista ihan seelvänä asiana. Oikestaan se ei edes kysyny sillä tavalla kun kysytään, enemmän se oli ilmotusmuotoinen juttu, Syrjä muistelee Risainen elämä -kirjassa. 

Aki ja Mika Kaurismäki ohjasivat kiertueesta dokumenttimuotoisen elokuvan nimeltä Saimaa-ilmiö, jonka ensi-iltaa vietettiin syyskuussa 1981. Saimaa-ilmiö on Kaurismäen veljesten ensimmäinen pitkä elokuva.

Katso alla olevalta videolta tunnelmia rokkareiden Saimaan-kiertueelta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Elokuva-asiantuntija Peter von Baghin mukaan Saimaa-ilmiö osui ajallisesti ainutlaatuiseen kohtaan. 

– Olisiko sen tekeminen ollut mahdollista minään muuna ajankohtana kuin kesällä 1981? Tuskinpa vain, sillä Saimaa-ilmiön naturalistisuus olisi saattanut jäädä tavoittamatta kesää tai kahta myöhemmin, von Bagh pohtii Risainen elämä -kirjassa.

– Saimaa-ilmiö on nappiin ajoitettu ja tehty ajankuva suomalaisuudesta. Lisäksi elokuva on mielenkiintoista katsottavaa jo ihan Juice Leskisen henkilön tarkastelua ajatellen: koko idean isä jää pitkin matkaa sivurooliin, mutta on siitä huolimatta läsnä lähes koko ajan. 

Antti Heikkisen mukaan legendaarisen kiertueen pääasiallinen syy on sen sijaan jäänyt hieman unohduksiin.

– Risteilyn varsinainen pointti oli halu todistaa, että suomalainen rock'n'roll tapahtuu sittenkin muualla kuin pääkaupunkiseudun klubeilla ja kapakoissa, Heikkinen muistuttaa kirjassaan.

Täydellisen patologista Juice Leskisen kokema Helsinki-angsti ei ollut. Antti Heikkisen mukaan hän viihtyi Helsingissä – kaupungin ravitsemusliikkeissä – esimerkiksi edesmenneen näyttelijän Matti Peltsi Pellonpään seurassa.

Yllättäviä fanisuhteitakin Leskisellä oli.

Muun muassa mäkihyppääjä Matti Nykänen kuului Juicen arvostamiin julkisuuden henkilöihin. Kun Nykänen hyppäsi mäkihypyn MM-kultaa vuonna 1982, Juice lähetti nuorelle mäkikotkalle sähkeenkin. 

Nykänen itse arvosti Leskisen tekemää elettä korkealle. 

– Kun puhutaan tuommosesta taiteilijasta, artistista ja kansanmiehestä, niin äärettömän hyvältähän semmonen sähke tuntu. Minä olin tykänny Juicen musiikista aina ja se puree vielä tänäkin päivänä, se on vahvaa musiikkia, jolla on vahva sanoma, Nykänen tunnustaa Risainen elämä -teoksessa.

Tämän jutun lähteenä on käytetty Antti Heikkisen kirjaa Juice Leskinen Risainen elämä 1950–2006 (Siltala). Sama teos on toiminut pohjana myös Teppo Airaksisen ohjaamaan, osin fiktiiviseen Juice-elokuvaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Leffa-arvio: Juice – lohduton ja kaunis kuva21.12.2018 08.20
Juice-elokuva hurmasi amerikkalaiset Los Angelesissa, katso tästä uusin traileri ensimmäisenä Suomessa – "Sä oot outo"30.11.2018 06.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat