Paikalliset

Sikainfluenssan ärhäkkä jälkeläinen iskee petiin - epidemia on vasta käynnistymässä

Kuvituskuva.

Mikko Välimaa

Influenssaepidemia on jokatalvinen riesa. Suomessa ja muualla Euroopassa epidemia on vasta käynnistymässä ja pahin on vielä edessä. Pohjois-Amerikassa influenssaepidemia on jo THL:n mukaan täydessä vauhdissa.

– Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu influenssalöydöksiä lisääntyvästi , mutta epidemiakynnystä ei olla Suomessa vielä ylitetty, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Sanna Isosomppi.

Tällä hetkellä Suomessa on todettu pääasiassa A-influenssaa, josta edustettuina ovat kannat A(H1N1) ja A(H3N2). Näistä A(H1N1) on kausi-influenssaksi muuttuneen ns. sikainfluenssaviruksen jälkeläinen.

– Vielä ei voi sanoa millaiseksi Suomen epidemia muodostuu. Nyt päättyneessä influenssaepidemiassa Australiassa ja jo alkaneessa Pohjois-Amerikan epidemiassa A(H1N1) on ollut valtaviruksena, joten on mahdollista, että niin käy meilläkin, kertoo HUS:in epidemiologisen yksikön apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Viimeksi A(H1N1) oli Suomessa epidemian valtaviruksena kaudella 2015-2016, eli kolme vuotta sitten. Influenssaviruksista sikainfluenssan jälkeläinen ei ole harmittomimmasta päästä.

– A(H1N1)-virustyyppi sairastutti kolme vuotta sitten riskiryhmiin kuuluvien lisäksi myös terveitä nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä. He eivät useinkaan ota influenssarokotusta. koska eivät katso kuuluvansa riskiryhmiin.

Hyviäkin uutisia on. Ruotsalainen muistuttaa, että lopullisesti influenssarokotusten tehoa voidaan määritellä vasta epidemiakauden jälkeen.

– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mikäli A(H1N1) ei ole muuntunut huomattavasti siirtyessään eteläiseltä pallonpuoliskolta meille, on rokotteen teho sitä vastaan hyvä.

Vuosi sitten Suomessa havaittiin huomattavan aikaisin talvella myös B-influenssaa, joka on normaalisti loppukevään ilmiö. Toistaiseksi B-influenssalöydöksiä on ilmoitettu selvästi vähemmän

Perusterveet aikuiset toipuvat taudista useimmiten 1─2 viikon vuodelevolla. Erityisesti iäkkäillä, pienillä lapsilla sekä tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavilla influenssa saattaa johtaa jälkitauteihin kuten korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume, sairaalahoitoon ja jopa kuolemaan.

Influenssavirusten lisääntymistä estäviä viruslääkkeitä suositellaan käytettäväksi vakavissa tautimuodoissa ja riskiryhmillä. Jos tautiin liittyy vakavia oireita kuten hengenahdistusta tai yleistilan heikentymistä tai tauti pitkittyy, on syytä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon.

– Iäkkäiden, pienten lasten sekä eräitä pitkäaikaissairauksia sairastavien on syytä hakeutua herkemmin lääkäriin, muistuttaa Isosomppi.

Eeva Ruotsalainen kehottaa edelleen ottamaan influenssarokotuksen, sillä influenssakausi kestää yleensä 3-4 kuukautta. Suojateho alkaa kahdessa viikossa. Rokote estää vakavia komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta, sydän- ja aivoinfarkteja sekä riskiä joutua sairaalahoitoon.

Itämisaika

2-3 päivää

Influenssaan sairastunut ihminen voi tartuttaa taudin toiseen henkilöön joko pisaratartuntana tai kosketustartuntana käsien välityksellä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa.

Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 3─4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran.

Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi. Keskimäärin 5─15 % aikuisista ja 20–30 % lapsista sairastuu.

(Lähde: THL)

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat