Paikalliset

Nurmijärven väkiluku kääntyi hiljaiselon jälkeen selvään kasvuun – uusien asuntojen ennätysrakentaminen vauhditti kasvua

Nurmijärven väkiluku kasvoi viime vuonna yli 500 asukkaan verran.

Kastisen perhe on kotiutunut Rajamäelle hyvin. Perheeseen kuuluvat isä Tapani, äiti Kaisa, vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Emilia, viiden kuukauden ikäinen Mikael sekä Lara-koira.

Riikka Laine

Nurmijärven väestönkasvu kääntyi viime vuonna selvään nousuun. Kunnan väkiluku oli vuoden päätteeksi 42 677, eli 518 asukkaan verran enemmän kuin edellisenä vuonna.

Prosentuaalisesti 1,2 prosentin kasvu on suurempaa kuin yhdeksään vuoteen. Manner-Suomen tilastossa Nurmijärvi oli 11. eniten kasvanut kunta.

Varsinkin kahteen edelliseen vuoteen verrattuna kasvu on huomattavan suurta, sillä vuonna 2017 kasvuprosentti oli 0,4 ja vuonna 2016 0,3.

Kunnan projektitutkija Tero Mamian mukaan suurin osa kasvusta tulee kuntaan muuttajista. Nurmijärvelle muutti viime vuonna 2671 uutta asukasta, eli heitä oli 407 enemmän kuin poismuuttaneita.

Mamian mukaan tässä näkyy uusien asuntojen rakentaminen. Nurmijärvelle valmistui viime vuonna ennätysmäärä asuntoja, yhteensä 821 asuntoa. Luku on huomattavan suuri, sillä esimerkiksi edellisenä vuonna asuntoja valmistui yhteensä 356.

Myös luonnollinen väestönkasvu on nostanut väkilukua, sillä syntyneitä oli viime vuonna 357 ja kuolleita 275.

Mamia muistuttaa, että syntyvyydessä Nurmijärven tilanne on koko maan tilanteeseen nähden poikkeuksellinen, sillä koko Suomen tilastossa syntyneitä oli viime vuonna 6 988 vähemmän kuin kuolleita.

– Syntyvyyden lasku näkyy toki täälläkin, sillä vielä vuonna 2014 syntyi yli 500 lasta ja nyt enää 357. Niin sanottu syntyvyysluku meni nyt ensimmäistä kertaa valtakunnan keskiarvon alle ollen 8,4, kun valtakunnan keskiarvo on 8,7 syntynyttä tuhatta asukasta kohden. Jos sama trendi jatkuu, niin täälläkin väki vähenee ilman muuttajia, Mamia sanoo.

Jos tällaisessa kasvussa pysytään, niin tämä on lähtökohdat huomioiden tosi hyvä tilanne.

Mamian mukaan Nurmijärven tilanne on kuitenkin sikäli hyvä, että muuttovoittoa on niin lapsissa, nuorissa kuin työikäisissä. Tappiollista muuttoliike on parikymppisten keskuudessa. Opiskeluikäisten kohdalla ikäluokat suunnilleen puolittuu, kun puolet muuttaa pois.

Muihin kehyskuntiin nähden Nurmijärvi on pärjännyt väestönkasvussa hyvin, sillä osassa väestönkehitys on kääntynyt jo pakkaselle. Muun muassa Hyvinkään väestömäärä laski viime vuonna 0,5 %.

Vantaa kasvoi viime vuonna Manner-Suomen kunnista eniten, 2,3 %.

– Trendi on ollut viime vuosina se, että väestö keskittyy keskuskuntiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Nurmijärvi on näistä jo vähän kaukana ja täältä puuttuu junayhteys, joka on tukenut muun muassa Järvenpään ja Keravan kasvua viime vuosina. Se että väestö on jakautunut useampaan isoon taajamaan, tarkoittaa sitä, että meillä ei ole yhtä isoa keskusta, jossa olisi kaikki palvelut saatavilla. Kilpailuasetelemallisesti Nurmijärven asetelma ei siis ole paras. Jos tällaisessa kasvussa pysytään, niin tämä on lähtökohdat huomioiden tosi hyvä tilanne, Tero Mamia sanoo.

Lue myös:

Nurmijärvi kiinnosti uusia muuttajia – eniten vetää Klaukkala

Pitäisikö Nurmijärvelle saada junayhteys. jotta saataisiin lisää asukkaita?

Kyllä
74% (28 ääntä)
Ei
26% (10 ääntä)
Ääniä yhteensä: 38

Kuntalisä ja asuntojen hinnat houkuttelivat Rajamäelle  

Kastisen perhe on yksi Nurmijärvelle muuttovoittoa viime vuonna tuoneista perheistä.

Kastiset muuttivat Rajamäelle Hyvinkään Kytäjältä loppukesästä 2018. Vielä silloin Emilia-tytär oli Kaisa ja Tapani Kastisen ainut lapsi, mutta syyskuussa Emilialle syntyi pikkuveli Mikael.

Kastiset kertovat perheen miettineen aluksi muuttoa myös Vantaalle tai Mäntsälään, mutta kuntalisä ja asuntojen sopivat hinnat saivat perheen etsimään asuntoa Nurmijärveltä.

– Halusimme kuitenkin lopulta pienemmälle paikkakunnalle. Suurin syy muuttoon oli varmaan se, että Nurmijärvellä maksetaan kuntalisää. Haaveissani on olla kotona kunnes kuopus täyttää 2 vuotta, Kaisa Kastinen kertoo.

Rajamäki oli Tapani Kastiselle tuttu, sillä hänen isovanhempansa asuvat Rajamäellä. Myös Kastisen äiti on syntyperäinen rajamäkeläinen.

Kastiset miettivät toisena vaihtoehtona asunnon hankintaa Kirkonkylästä, mutta lopulta juuri valmistunut kauppakeskus Lähde ja uimahalli houkuttivat enemmän Rajamäelle.

– Tämä on lapsiperheelle hyvä paikka. Täällä on yllättävän paljon ilmaistakin toimintaa lapsiperheille eikä niihin tarvitse sitoutua. Voi käydä oman fiiliksen mukaan.

Kiitosta saavat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton jumppatunnit, seurakunnan perhekerho ja vauvauinti.

– Palvelut ovat olleet oikein toimivia. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki tarvittava on tässä lähellä, Kaisa ja Tapani kastinen kertovat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Väki pakkautuu pääkaupunkiin – Helsingin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 202530.10.2018 10.00
Nurmijärven väkiluku kasvoi 166 asukkaalla – suurimmat syyt syntyvyys ja maahanmuutto26.3.2018 10.45
Nurmijärven väkiluku kasvoi 166 asukkaalla – "Rakentamisen vilkastuminen ei vielä näy"27.2.2018 08.10
Nurmijärven väestönkasvu alitti kunnan odotukset7.7.2017 06.05
Nurmijärven muuttovoitto vaihtui tappioon – "Aallon pohjalta vielä noustaan"8.2.2017 06.05
Nurmijärvi koki pitkästä aikaan suurimman muuttovoittonsa12.7.2018 11.00
Nurmijärven väestönkasvu kääntyi laskuun – "perhesyyt vievät takaisin tuttuihin maisemiin"30.11.2016 09.05
Opiskelemaan lähteneet veivät Nurmijärven väestönkasvun miinukselle11.10.2016 06.10
Nurmijärven väestönkasvu hiipunut – luotto tulevaan on kova14.9.2016 06.10
Nurmijärvi-ilmiö ei laannu - väkiluku kasvoi reippaasti2.2.2015 16.18

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat