Puheenaihe

Tutkija Hesarissa: Kalevala omittiin Suomessa poliittiseen käyttöön

Kalevalaa on luettu kouluissa vuodesta 1843 lähtien, jolloin suomen kieli tuli koulujen oppiaineeksi.

Johanna Halava

Gallen-Kallelan museossa esillä olevan Kalevala, toisin sanoen -näyttelyn kuraattori Mari Viita-aho kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa kulttuurisesta omimisesta ja siitä kuinka muun muassa Kalevalaa käytettiin vuosisadan alussa monin tavoin kansallisuuden rakentamiseen.

– Kulttuurisessa omimisessa on aina kyse poliittisesta teosta ja vallankäytöstä, Viita-aho kirjoittaa.

Kirjoittajan mukaan Kalevalan poliittisen käytön voi edelleen tunnistaa esimerkiksi joka kerta, kun Kalevalan juhlassa soi Maamme-laulu.

– Voisiko siis sanoa, että Kalevalan käyttämisessä suomalaisuuden rakentamisessa ennen ja yhä vieläkin on kyse kulttuurin poliittisesta omimisesta? kirjoittaja kysyy.

– Jos näin on, onko Kalevala mahdollista siirtää etäämmälle kansallisesta tulkinnasta? kirjoittaja kysyy.

–  Tällä en tarkoita silmien sulkemista teoksen poliittiselta käytöltä vaan poliittisen tunnistamista ja nimeämistä silloin, kun se tapahtuu. Tilassa, jossa runokokoelma ei edustaisi tyhjentävästi kenenkään kansallista identiteettiä, voisi avoimemmin huomioida teokseen sisältyvät, kansallisuuteen kuuluvat ja kuulumattomat, kulttuurisesti universaalitkin tasot.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat