Puheenaihe

Suomen luonto köyhtyy – Joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen

Kiirunakello on luokiteltu uhanalaiseksi.

Kimmo Syrjänen

Suomen luonto köyhtyy.

Tuoreen eliölajien uhanalaisuusarvion mukaan Suomen yli 22 000 eliölajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia.

Edellisessä arvioinnissa uhanalaisten lajien osuus oli 10,5 prosenttia.

Uhanalaisia eliöitä on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten kuitenkin linnuissa ja sammalissa.

Noin kolmannes maamme linnuista ja sammalista on uhanalaisia.

Uhanalaisten lajien osuus on suuri myös jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä.

Tilanne on näissä kaikissa lajiryhmissä huonontunut edellisestä arvioinnista.

Selkärankaisista eläimistä lähes kolmasosa on uhanalaisia.

Selkärankaisista eläimistä lähes kolmasosa on uhanalaisia.

Äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohessa.

Noin 10 prosenttia Suomen hyönteislajeista on uhanalaisia. Joidenkin hyönteisten osalta on tapahtunut parannusta, sillä monet eteläiset lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Toisaalta yli 200 perhoslajia on entistä uhanalaisempia, vaikka 152 lajin tila onkin parantunut.

Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen.

Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille.

Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.

Noin kolmannes maamme linnuista ja sammalista on uhanalaisia.

Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.

Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista.

Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli ns. Punaisessa kirjassa esitetään sekä laajoja että kohdennettuja toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi.

Suojelualueet eivät yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.

Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi.

Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista. Myös tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä tulisi parantaa.

Kultasirkku on uhanalainen lintu.

Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran.

Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus. Mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen Nisäkästieteellisestä Seurasta.

Mukana oli myös asiantuntijaharrastajia ja eläkkeellä olevia luonnontieteilijöitä.

Työtä ohjasi ja työryhmien tekemät arvioinnit hyväksyi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä.

Arviointi on koottu ns. Punaiseen kirjaan, joka löytyy täältä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Luontojärjestöt: "Tilanne on hälyttävä"9.3.2019 07.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat