Vaalit

Tutkija ei usko äänioikeusikärajan laskuun – "Aivojen kehitys on vielä 16-vuotiaana sen verran kesken, että riittävää kypsyyttä tehdä valtiollisia päätöksiä ei välttämättä ole"

Sähköinen äänestäminen tuskin tulee kovin pian käytöntään. Moni haluaa äänestää perinteisellä tavalla.

Risto Aalto

Sähköisestä äänestämisestä on puhuttu Suomessa jo pitkään, ja sitä myös kokeiltiin pienimuotoisesti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

– Se olisi looginen askel ottaen huomioon, että tekniikka mahdollistaa etä-äänestämisen kotoa. Toisaalta kaikki se, mitä puhutaan hybridivaikuttamisesta ja sähköisiin järjestelmiin liittyvistä häiriöistä, vaikuttaa toiseen suuntaan. Keskusteluita on menossa, mutta mitään radikaalia ei mielestäni ole nähtävissä, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä.

– En usko, että perinteisestä äänestämisestä päästään pitkään aikaan eroon. On paljon ihmisiä, jotka haluavat, että äänestäminen tapahtuu juuri näin.

Jokisipilä uskoo, että painetta sähköiseen äänestämiseen vähentää myös ennakkoäänestämisen suosion kasvu.

Myös äänioikeusikärajan laskemisesta 16 vuoteen on keskusteltu, mutta ennen muuta kuntavaalien kohdalla.

– Tietynlainen yksimielisyys on siitä, että aivojen kehitys on vielä 16-vuotiaana sen verran kesken, että riittävää kypsyyttä tehdä valtiollisia päätöksiä, kuten ehdokkaan valitseminen, ei välttämättä ole, Jokisipilä sanoo.

– Kun täysi-ikäisyyden raja on 18 vuotta eikä rajaa olla laskelmassa, en usko, että tähän on tulossa muutoksia lähiaikoina.

Jokisipilän mukaan isoimmat muutospaineet liittyvät puoluejärjestelmään.

– Isot voimat ovat syntyneet sata vuotta sitten ja aiemminkin. Mutta sitä luokkapohjaa ei enää ole, vaan puoluejärjestelmä ja äänestäjäkunta ovat ajautuneet koko ajan kauemmaksi toisistaan.

Muutospaineista huolimatta muutokset ovat olleet hitaita.

– Uuden puolueen vakiinnuttaminen on Suomessa todella kiven takana. Nykyeduskunnassa viimeiset vaalien kautta tulleet puolueet ovat vihreät ja perussuomalaiset. Se kertoo siitä, että uusi puolue on todella vaikea saada läpi, Jokisipilä toteaa.

Syynä on käytössä oleva suhteellinen vaalitapa. Ei riitä, että on yksi hyvä ehdokas, vaan pitää olla kunnollinen lista. Sellainen, joka kerää kokonaisäänimäärän riittävän korkeaksi, jotta parhaiden ehdokkaiden vertailuluvut riittävät.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Punainen viiva ja jokaisella 1,83 ääntä, eikä irtolaisilla ollut uurnille asiaa – tiedätkö tämän Suomen vaalien historiasta?13.4.2019 08.20
Dramaattiset eduskuntavaalit 1919 olivat ratkaisevat koko Suomelle: Vain puolet kansasta sai äänestää, vaikka naisilla oli jo äänioikeus – "Suomalaiset todella ottivat opiksi"13.4.2019 08.25

Etusivulla nyt

Uusimmat: Vaalit

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat