Puheenaihe

Kohta pörisee! Kimalaisten laskentaan lähti mukaan ennätysmäärä suomalaisia – älä liiskaa lattialla jäykästi mönkivää otusta

Sisätiloista ulos kannettu nälkäinen kartanokimalainen kävi välittömästi kiinni sille tarjottuun omenahyytelöön. Myöhemmin samana päivänä se oli pörrännyt tiehensä.

Riitta Suomalainen

Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä lähes häkeltyi siitä kiinnostuneiden määrästä, joka ilmoittautui mukaan tänä keväänä alkavaan kansalaisvetoiseen kimalaislaskentaan.

– Odotin pariakymmentä, mutta mukana on yli 50 ihmistä, jotka seuraavat kimalaisten määriä 70 havaintopaikalla, Heliölä kertoo Keski-Uusimaa-lehdelle.

Paikkoja on eri puolilla Suomea; eniten eteläisessä osassa maata.

– Havainnoijat kulkevat saman noin kilometrin pituisen reitin – laskentalinjan – säännöllisin välein ja kirjaavat ylös kaikki vastaan tulleet kimalaiset ja mieluiten lajiryhmittäin. Jos lajia ei tunnista, pelkkä ”kimalainen” riittää.

Viikon takaisessa koulutustapahtumassa Pölyhyöty-hankkeeseen osallistuville havainnoijille annettiin perustiedot hankkeen tavoitteista, eri kimalaislajien määrittämisestä sekä siitä, miten kimalaisseurantaa käytännössä tehdään.

Kimalaislaskenta liittyy maailmanlaajuiseen huoleen pölyttäjäkantojen riutumisesta. Pölyttäjien – siis muidenkin kuin kimalaisten – katoaminen vaikuttaa suoraan ruoantuotantoon, sillä valtaosa ihmisten ravinnoksi käyttämistä kasveista on enemmän tai vähemmän riippuvaisia eläinpölytyksestä.

– Pölyttäjien väheneminen on usean syyn summa, Heliölä sanoo K-U:lle.

Niitä ovat ainakin hyönteismyrkyt ja muut torjunta-aineet, loisten ja tautien leviäminen, elinympäristöjen yksipuolistuminen tehomaatalouden takia sekä ilmastonmuutos.

–  Meillä Suomessa ei tarkkaa käsitystä pölyttäjien tilanteesta ole, mutta niin Yhdysvalloissa kuin Keski-Euroopan maissakin on raportoitu tuntuvista mehiläiskuolemista.

Kato ei koske vain tarhamehiläisiä, vaan myös luonnonvaraisia lajeja. Toissavuonna perinteinen amerikkalainen kimalaislaji Bombus affinis lisättiin Yhdysvalloissa vaarantuneiden lajien listalle, koska sen kanta oli 20 vuodessa pienentynyt 87 prosenttia.

Tähän aikaan vuodesta kimalaisen voi löytää kotoaan lattialta möngertämästä. Jäykästi etenevä iso pörriäinen on kuningatar – aina kuningatar, sillä muut kimalaiset eivät talven yli elä.

– Keväällä kuningatar lähtee etsimään sekä ravintoa että pesäpaikka, ja saattaa sillä reissulla eksyä myös sisätiloihin, hyönteistutkija Ilpo Mannerkoski selittää.

Pahinta, mitä kimalaiskuningattarelle voi tehdä, on liiskata se hengiltä, sillä sen olemassaolosta riippuu koko pesän tulevaisuus. Jos kimalaisen tappaa, kokonainen yhdyskunta jää syntymättä.

– Kimalaiset eivät ole ärhäköitä, joten niitä voi käsitellä kohtuullisen huoleti. Paljain käsin niitä ei toki kannata ulos viedä.

Kimalaisella ei ole mahdollisuuksia, jos pörriäiskammoinen ihminen päättää rusentaa sen kuoliaaksi, mutta juuri nyt riskinä on myös sää, kun pitkään jatkunut kesäinen lämpö vaihtui kylmyyteen.

– Koska kimalaiset saavat kaiken ravintonsa – meden ja siitepölyn – kukista, kukkia pitää olla saatavilla.

Kylmää kimalaiset kestävät herkimpiä kasveja paremmin, mutta niiden lentokykyyn ilman lämpötila vaikuttaa. Kimalaiset ovat raskaita hyönteisiä ja kylmällä säällä niiden on lämmitettävä lentolihaksensa. Siksi niitä saattaa tavata aamuisin kukintojen latvoista lämmittelemästä.

Kansainvälisen Luontopaneelin vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan pölyttäjäkantojen heikkeneminen uhkaa maailmanlaajuisesti sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä.

Tarve pölytyspalveluiden turvaamiseksi osana kestävää maataloutta on tunnistettu myös Suomen julkisessa keskustelussa.

Tänä keväänä aloitettiin kolmivuotinen hanke, jonka nimeksi annettiin Pölyhyöty.

Sisältö: Suomen pölyttäjähyönteiskantojen tila, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen merkitys maataloudelle.

Työryhmä: Juha Pöyry, Janne Heliölä ja Mikko Kuussaari, Suomen Ympäristökeskuksesta. Yhteistyökumppanit: Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain Liitosta ja Juho Paukkunen Suomen pistiäistyöryhmästä.

Rahoitus: maa- ja metsätalousministeriö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat