Puheenaihe

Oletko jo hoitanut hiuksiasi etikalla? Kosmetiikan aineksia löytyy joka kodin ruokakaapista, tässä parhaat vinkit

Hyviä hiushuuhteita saa sekoittamalla veteen esimerkiksi omenaviinietikkaa, koivunlehtiä tai kuivattua nokkosta, Suvi Kunnari vinkkaa. Ari Peltonen

Kun kyselen hyvinkääläisapteekista risiiniöljyä tarkentaen, että ”ulkoiseen käyttöön”, ei farmaseutin ilme värähdäkään hänen kaivellessaan pulloa kaapista. En ole ensimmäinen kyselijä – kovin buumi oli kuulemma pari vuotta sitten. Tällä halvalla taika-aineella herätellään ripsiä ja kulmakarvoja kasvamaan.

– Moni suosii etenkin jamaikalaista risiiniöljyä. Tehon oletan perustuvan siihen, että risiiniöljyn rasvahappokoostumus on poikkeuksellinen. Mutta tieteellistä selitystä en tiedä, Suvi Kunnari naurahtaa.

Kunnari on estenomi ja luonnonkosmetiikkaa Riihimäellä valmistavan Flow Cosmeticsin markkinointijohtaja. Hän on nähnyt, kuinka valtavasti kiinnostus luonnonmukaista kauneudenhoitoa kohtaan on viime vuosina kasvanut.

Osansa ilmiöstä saavat Flow’n kaltaiset valmistajat, mutta trendi ajaa ihmisiä myös markettien ruokahyllyille: sokeria, hunajaa, omenaviinietikkaa, kookosöljyä, soodaa... Erityisen suosittua nyt on tehdä itse pellavansiemengeeliä, Kunnari sanoo. Sitä tarvitaan suoriin hiuksiinsa laineita herättelevien curly girl -metodissa.

 

Kiinnostus luonnonmukaiseen kauneudenhoitoon on Kunnarin mukaan virinnyt pitkin 2010-lukua, mutta buumiksi se yltyi pari vuotta sitten.

Kun äitimme ja isoäitimme hoitivat ihoaan ja kauneuttaan kotikonstein, kyse oli Kunnarin mukaan enemmän kosmetiikkatuotteiden korkeasta hinnasta ja tarjonnan vähäisyydestä. Nyt luonnonmukaisuus on ennemminkin ideologinen valinta: halutaan välttää esimerkiksi mikromuovia ja pienentää omaa kemikaalikuormaa.

Aivan mitä tahansa ei iholleen silti kannata kokeilla. Kunnarin ykkössääntö on, että lähtökohtaisesti turvallisia ovat öljyt.

Ruoka- ja kasviöljyillä ei saa ihoaan pilattua, hän sanoo. Sen sijaan happamien ja emäksisten aineiden kanssa on syytä olla tarkkana.

– Esimerkiksi omenaviinietikka voi laimentamattomana aiheuttaa ihoärsytystä.

 

Emäksisistä aineista suosittu on ruokasooda, jolla saatetaan esimerkiksi pestä hiuksia tai sekoittaa kookosöljyn kanssa deodorantiksi. Soodan kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, Kunnari sanoo: seurauksena voi olla ihoärsytys, joka voi tulla myös parin viikon viiveellä. Itse hän testasi soodaa hiustenpesussa.

– Liian tyjyä oli, ärsytti hiuspohjaa.

Kokeillessa on Kunnarin mukaan syytä myös muistaa, että kun yhdistetään hapan ja emäs, syntyy reaktio.

– En yhdistelisi sooda-etikkaseoksia päähäni. Jätetään sellaiset vaikka siivoukseen.

Vesipohjaisia seoksia tehdessä on muistettava, että ilman säilöntäaineita niihin muodostuu erittäin nopeasti mikrobeja.

– Aineessa voi myös olla mikrobeja, vaikkei se haise tai siinä ei näy mitään ihmeellistä.

Vesipohjaisia seoksia Kunnari kehottaa säilyttämään jääkaapissa ja käyttämään viikon sisällä. Astiat pitäisi myös muistaa steriloida.

Kauneusnikseistä kertoi ensimmäisenä Aamuposti.

Paras kasvovesi

”Oliiviöljyhoito hiuksille ja päänahalle, jonka saa pestä pois kananmunan keltuaisella. Lähtee paremmin kuin shampoolla!”

”Ihan paras kasvovesi, joka on selvästi pienentänyt ihohuokosia, on laventeli/ruusuvesi, johon on lisätty hieman omenaviinietikkaa.”

”Kaikkein paras ja ihana kuorinta: oliiviöljyyn sekaan kahvinpuruja, hunajaa ja sokeria. Nam!”

”Rutiiniksi tullut kehäkukka-saunahunaja. Teen joka vuosi talven saunahunajat. Käytän iholle ja hiuksiin.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat