Paikalliset

Aku Ankan nokka yllätti ja innosti – syntyi luontokirja

Pentti Halenius on ottanut kirjaan runsaasti kuvia Nurmijärveltä, jossa hänellä on kesäpaikka.

Nurmijärvellä paljon kesiään viettävä Pentti Halenius seisoi Helsingin Vanhankaupunkilahden ruovikossa ja hämmästeli outoa ruohon rankaa. Millä kasvilla on Aku Ankan nokan näköisiä koteloita varressaan?

– Vain päiviä aiemmin olin tuttavalle kehunut tuntevani Suomen luonnonkasvit.

Paljastuneen tietämättömyytensä innoittamana Halenius halusi kirjoittaa ja kuvata kirjan, jonka avulla voi tunnistaa kasvit sekä kukka- että hedelmävaiheessa.

– Tämä on ensimmäinen kasvikirja, jossa on nähtävillä näin laajasti kukat ja hedelmät rinnakkain. Oppaan avulla voi katsoa kasvia kukkimisen jälkeenkin ja tunnistaa se.

– Pyrkimys on, että tässä on lähes kaikki yleiset kasvit. Kirjassa on esitelty myös paljon erittäin harvinaisia kasveja.

Kasvibongarin opas (Tammi) esittelee 552 lajin tai alalajin kukan ja niiden hedelmiä.

Haleniuksen työmäärä kasvoi viisi ja puoli vuotta kestäneen projektin edetessä. Lopputuloksena on vajaan 400 sivun kirja, joka on täyteen ja ilmavasti pakattu kauneuden jättiläinen.

– Lajivalikoima kirjassa on niin kattava, että luonnossa kulkijan on työlästä löytää kukkivaa kasvia, jota ei olisi Kasvibongarin oppaassa.

Kirjassa on kasvien levinneisyyskartat.

– Jos jonkin kasvin kohdalla ei ole tällaista karttaa, silloin kasvin levinneisyys on yksiselitteinen. Silloin kirjassa on tieto, että se on esimerkiksi yleinen koko Suomessa tai esiintyy vain Ahvenanmaalla.

Kasvibongarin kulta-aikaa on alku- ja keskikesä.

– Se vähän riippuu mitä etsii. Jo maaliskuusta lähtien alkaa esiintyä kevätkasveja.

Kun hyönteiset ovat liikkeellä, silloin on myös paljon nähtävää luonnossa.

– Nämä kaikki kirjan kasvit ovat hyönteispölytteisiä.

Kirjassa on noin 1 600 valokuvaa. Kasvibongarin oppaalla on hyvä varmistaa lajimääritys.

– Kun tässä näkee yksityiskohtaiset kukat, niin voi sitten todeta, että millään muulla ei ole tuon näköisiä.

Kasvibongari voi esimerkiksi ottaa kännykällään kuvan kukasta ja sitten on hyvä katsoa tarkemmin mikä kasvi onkaan kyseessä.

Kirjan kirjoittanut Halenius on ottanut valtaosan kirjan kuvista. Lisäksi mukana on merkittävä määrä Hyvinkäällä asuvan Arto Rantasen ottamia kuvia.

Jokainen voi löytää itsestään kasvibongarin, Halenius kannustaa.

– Kyllähän minäkin katson kotipihalla tai tutulla suolla, yhä uudelleen kierrän ja katson tarkemmin, jos uusi laji ilmestyy paikalle.

– Ajattelen, että tällaisten luonto-oppaiden tärkein tavoite on, että luonnon rakastaminen säilyisi ja edistyisi.

Ja se Akun Ankan nokan näköinen kasvi on luhtavuohennokka, joka kasvaa rannoilla ja soilla koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Tieto

Uran vaiheita

Pentti Halenius valmistui biologiksi Helsingin Yliopistosta. Toimittuaan joitakin vuosia biologian opettajana, hän siirtyi toimittajan työhön.

Halenius on ollut toimittajana Nurmijärven Sanomissa, Suomen Lähetyssanomissa, Uudessa Suomessa, Keski-Uusimaassa, Mäntsälä-lehdessä, Hyvinkään Sanomissa, Aamupostissa ja freelancerina.

Hän jäi 2012 eläkkeelle Sipoon Sanomien toimittajan työstä.

Halenius asuu Helsingissä ja viettää paljon aikaa vaimonsa kanssa kesäpaikallaan Nurmijärvellä.

Nurmijärvellä on myös otettu useita teoksessa olevia valokuvia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat