Paikalliset

Paksuista puista on tekeillä kirja –  Rajamäellä vanha saarni on maamerkki

Suomen suurimpiin kuuluva saarni tervehtii Rajamäellä Kiljavalle menijöitä. Se on myös maamerkki Työtehoseuralle, kertoo kesälomallakin puita mittaileva Heikki Kiuru. –Kun annan ajo-ohjeen, sanon että suuren lehtipuun luota käännytään. Asiantuntijoille sanon, että saarnen kohdalta.

 Ari Peltonen

 Isot puut ovat entistä harvemmassa. Hyrian opettaja, nurmijärveläinen metsätalousinsinööri Heikki Kiuru on havainnut sen, kun kiertää Suomea mittaamassa paksuimpia puita. Aiemmin 1990-luvulla löydetyistä paksuista puista harva on enää pystyssä.

– Olisi hienoa, jos metsänomistajat innostuisivat jättämään jonkun ison puuyksilön kasvamaan. Nyt isoja puita kasvaa lähinnä puistoissa, pihoilla tai suojelualueilla, Kiuru toteaa.

Pari Suomen ennätystäkin osuu seudulle: Riihimäen hopeapaju ja Hyvinkään isolehtilehmus.

Isoilla puilla on merkitystä luonnon perinnölliselle monimuotoisuudelle – ja usein silmällekin.

Monimuotoisuus lisää vastustuskykyä erilaisille taudeille. Vanhat puut tarjoavat myös ravintoa ja pesäpaikan monille kolopesijöille, hyönteisille ja lepakoille.

– Onpa jonkun puun kolosta lähtenyt näätä, jota kerran oppilaiden kanssa ihailtiin. Itse sain viimeksi kuvan lehtopöllöstä, joka kurkisti puun kolosta, Kiuru näyttää tuoretta kuvaa kännykästään.

Rajamäeltä Kiuru löysi Suomen kolmen suurimman joukkoon kuuluvan raidan. Sitä suurempi kasvaa Espoossa kartanonpuistossa.

Rajamäen raidan ympärysmitta 435 senttimetriä on jo valtaisa.

Oksistoon on ilmestynyt lautoja. Majapuuksi puu on ainakin kelvannut. Puu on rakentamattomalla Altian tontilla taajaman keskustassa, aivan radan ja Rajamäentien kulmametsikössä radan eteläpuolella.

Autoilijoille näkyvin erikoinen puu Rajamäellä on Kiljavantien varressa, Työtehoseuran kohdalla. Se on muodostunut paikalliseksi maamerkiksi.

– Kun annan ajo-ohjeen, sanon että suuren lehtipuun luota käännytään. Asiantuntijoille sanon, että saarnen kohdalta.

Saarni on Suomen isoimpia. Sen strategiset mitat ovat 372 senttiä paksuutta ja 14,4 metriä korkeutta.

Puun kohtalo on välillä ollut vaakalaudalla, kun se on mäen nyppylällä miltei tiealueella.

Arboristikoulutuksia vetänyt, jo eläkkeellä oleva Johan Beckströmtotesikin Kiurulle, että kortti pitää ottaa pois, jos ei tuosta pysty ajamaan.

Vaikka saarni on osaksi ontto, se on edelleen hyvässä kunnossa.

Yleensä jalopuut pysyvät hyvin pystyssä onttoinakin. Tämä saarni on ollut ontto jo ainakin 1960-luvulta. Sillä on ollut hyvin kasvutilaa, kun lähellä ei ole kilpailevia puita.

Saarnen ikääntymiseen kuuluu ontoksi muuttuva rakenne. Pölkkyhärkä-kovakuoriaisen jäljiltä on sisällä purua.

Rajamäen saarnella on myös hyvä peruskunto, sillä se on pystynyt vastustamaan Suomeen levinnyttä tautia, saarnensurmaa.

Kiljavan lähteikkökorven luonnonsuojelualueella kasvaa kookas kuusi.

Sen ympärysmitta on 296 senttiä. Ikää on ehkä 170 vuotta, arvioi Kiuru.

Rajamäellä kasvaa myös näyttäviä, noin 150-vuotiaita mäntyjä Tykkitorninmäellä.

Paksuimmat puut ovat Suomessa yleensä tammia, tervaleppiä tai poppeleita.

Golfinpelaajat saavat ihailla Suomen paksuinta tammea Talin golfkentällä. Se on rauhoitettu. Tammen ympärysmitta on 616 senttimetriä.

– Se on ehkä 350-vuotias. Suomessa tammimetsät kaadettiin sotien aikaan laivapuiksi. Etelä-Ruotsissa on säilynyt yli 500-vuotiaita tammia, Kiuru kertoo.

Sanonta tammi kasvaa 300 vuotta, kukoistaa 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta pitääkin paikkansa etelämpänä. Tarkka ikä selviää vasta vuosirenkaista, kun vanhus kaatuu.

Juttu julkaistu Nurmijärven Uutisissa 14.7.2016.

Kirjahanke puiden jättiläisistä

Ajatuksena on kartoittaa ja laatia uusi julkaisu Suomen paksuimmista puista.

Asialla alan ammattilaisia, osa eläköityneitä: Heikki Kiuru, Jukka Lehtonen, Veikko Silander, Esko Oksa ja Teijo Nikkanen.

Tähän mennessä on jo mitattu ja kartalle sijoitettu yli 2400 puuyksilöä.

Edellisen kartoituksen teki Niilo Karhu. Työstä syntyi vuonna 1995 julkaistu teos ”Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut”

Kirjan kuvitus on mustavalkoinen. Tiedot ovat jo vanhentuneita. Osa puista on suurentunut, osa lahonnut tai kaadettu pois. Kirjasta puuttuu monia isokoisia puita, joita on löydetty myöhemmin.

Tarkoituksena on ollut myös kiinnittää huomiota puuyksilöiden merkitykseen biologisena, maisemakuvallisena kuin kulttuurihistoriallisenakin ilmiönä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat