Puheenaihe

Suomalaiset murehtivat ilmastosta jo niin paljon, että se aiheuttaa psyykkisiä oireita – näin kannattaa toimia, jos huomaat oireita ilmastoahdistuksesta

Agata Anttonen

Ilmastoahdistuksessa on kyse vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Konkreettisia esimerkkejä ilmiöstä ovat Suomen viime kesän kovat helteet ja Ruotsin metsäpalot, jotka herättivät monissa ihmisissä ilmastoahdistusta.

– Samaan aikaan esiintyi sosiaalisia jännitteitä, jotka ovat kaikkinensa yleinen piirre ympäristö- ja ilmastoahdistukseen liittyen: osa suomalaisista iloitsi uimarantojen lämmöstä ja osa suri maailman tulevaisuutta, TT Panu Pihkala toteaa tutkimuksessaan.

Ilmastoahdistus on ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella, kertoo tutkimusraportin julkaissut MIELI Suomen Mielenterveys ry.

– Ilmiö on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin. Yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaista osaamista ympäristöongelmien aiheuttaman ahdistuksen tunnistamiseen ja purkamiseen. Sitä kokevat ihmiset, mukaan lukien lapset ja nuoret, tarvitsevat tukea vaikeiden tunteiden käsittelyssä, toteaa Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

Pihkalan mukaan osa ihmisryhmistä, kuten nuoret, kokee ilmastoahdistuksen terminä omakseen. Osa kokee ilmiöön liittyviä oireita, mutta kutsuu niitä eri nimillä. Näin on esimerkiksi monien maanviljelijöiden kohdalla, Pihkala sanoo.

– Ilmiö kärsi pitkään sosiaalisesti rakentuneesta vaikenemisesta. Aihe oli niin vaikea ja kipeä, että siihen liittyviä oireita usein väheksyttiin, Pihkala kertoo.

Pihkalan mukaan ahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta, että henkilö lamaantuu. Vakavimmillaan toimintakyky voi lamaantua kohdatessa ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia, vaikutuksia ja uhkakuvia. Käyttäytymiseen voi myös ilmaantua esimerkiksi kierrättämiseen liittyvä korostunutta suorittamista.

– Lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei kuitenkaan ole sairaus, vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Pihkalan mukaan oleellista on muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen, oman eettisen vastuun hyväksyminen ja samalla suhteellisuudentajun säilyttäminen. Sekä positiiviset että negatiiviset tunteet kannattaa kohdata. Parhaimmillaan ympäristöahdistus voi motivoida ihmisen toimintaan ongelmien ratkaisemiseksi.

– Esimerkiksi suuttumus ja suru voivat saada aikaan motivaatiota ja toimintaa. Vaikeiden tunteiden käsittelyyn tarvitaan kuitenkin riittävää aikaa sekä ilmastonmuutosta hillitsevien toimintatapojen paikantamista yhdessä toisten kanssa, Mieli ry kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat