Urheilu

Muistatko tämän? 16.8.1989 syntyi Zürichissä huima SE-aika, jota ei ole lyöty – ”Uran ehdoton tähtihetki”

Ari Suhonen on edelleen aktiivisesti mukana yleisurheilussa valmennuksen kautta. Maanantaina hän seurasi Helsingin Eläintarhan kentällä yhden suojattinsa Jaakko Lehtilän (HIFK) kilpailua Tähtikisoissa.

Erkki Poutanen

Perjantaina 16.8. tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Porvoon Urheilijoita edustanut Ari Suhonen juoksi Sveitsin Zürichissä edelleen voimassa olevan 800 metrin Suomen ennätyksen. Zürichin Letzigrund-stadionilla syntyi aika 1.44,10.

– Kun astuin tuolloin ensi kertaa Zürichin stadionille, kulkivat kylmät väreet. Tunnelma oli huikea. Ajattelin heti, että täällä ei kerta kaikkiaan voi juosta huonosti, Suhonen muistelee.

Nykypäivän suomalaistulosten valossa Suhosen aika on miltei käsittämätön. Kauden kärkitulokset Suomessa jäävät yleensä 4-5 sekunnin päähän. Tämän vuoden paras suomalaistulos on Joonas Rinteen 1.48,59.

Suhonen sijoittui tuossa 30 vuoden takaisessa Zürichin Weltklasse-kilpailussa 23–vuotiaana maailman huippujen joukossa neljänneksi. Kilpailun voitti edellisvuoden olympiavoittaja Soulista Paul Ereng. Erengin voittoaika 1.43,16 jäi kenialaisen ennätykseksi.

Toinen kenialainen Nixon Kiprotic kellotti 1.43,38 ja Somalian Abdi Bile ennätykseksi jääneen 1.43,60. Suhosen aika oli kauden maailmantilaston kahdeksanneksi paras.

– Tiesin olevani kunnossa. Ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, että pääsisin Zürichissä A-erään. Valintani Euroopan joukkueeseen Barcelonan Maailmancupiin taisi ratkaista. Jos olisin joutunut B-erään, olisi SE saattanut jäädä syntymättä, Suhonen naurahtaa.

Ari Suhosen alkukausi olikin vahva. Helsingin Maailmankisoissa ja Oslon GP-illassa syntyivät täpärästi päälle 1.45:n ajat.

– Heinäkuussa Oslon jälkeen tuli harjoitustauko. 800 metriä vaatii tosi kovaa itseluottamusta. Se tulee vain hyvien treenien kautta. Jos treenit menevät huonosti, se syö itseluottamusta.

– Harjoitustauko meni niin hyvin kuin saattoi toivoa.

Zürichin ilta oli Suhosen kannalta ihanteellinen.

– Lämpöä oli 23-26 astetta. Päivällä oli satanut, joten happea oli paljon ilmassa. Lisäksi oli aivan tyyni.

Suhonen aloitti ennätysjuoksussaan maltilla, sillä jänikset, jota oli kaksi, vetivät kierroksen hurjasti ME-vauhtia 48,06, 2,5 sekuntia alle tasaisen ME-vauhdinjaon. Suhosen väliaika oli 51,0. Toisella kierroksella Suhonen alkoi nousta kevyellä askelkosketuksella pääjoukon hänniltä 7-8:nnelta sijalta. Etusuoralle porvoolainen tuli pitkällä askeleella kuudentena, mutta ohitti vielä kaksi kilpakumppania.

Loppusuoralla Suhonen joutui vielä väistämään sisäradalta eteen siirtynyttä juoksijaa. Suomalainen lienee ollut kirikierroksen nopein.

Ja nousi avauskierroksen jälkeen hänniltä neljänneksi lähestyen kärkeäkin.

– Vauhti oli kannaltani optimaalinen. Pääsin joukon hännille peesiin ja määrittelemään vauhtini, Ari Suhonen sanoo ja lisää, että kovat ajat syntyvät vauhtijuoksuissa. Niissä ei välttämättä tarvitse olla päällepäsmärinä joka metrillä.

Suomen ennätyksen syntyminen oli Suhoselle myös suunnaton helpotus.

– Koko kesän oli rummutettu, että Suhonen on seuraava kasin SE-mies.

Kauden ykköstavoite olikin lyödä Pekka Vasalan SE-aika 1.44,5.

Suhosella oli jo kirikierroksella aavistus, että nyt tulee hyvä aika.

Sekunnit lopputulosta odottaessa olivat kuitenkin pitkiä.

– Ensin jännitin, että meniköhän alle 1.45? Joku tiesi, että meni! Entä tuliko uusi SE? Loppuaika oli silti toiveiden täyttymys. Eipä seuraavana yönä nukuttanut!

– Ennätys oli uran tähtihetki. Toiseksi nostan 1500 metrin EM-hallikullan 1988. Budapestissa kilpakumppanit antoivat minun rakentaa itselleni sopivan vauhdin. Kiriherkkä Suhonen varjeli sisäradalla johtopaikkaansa. Mestaruus tuli lopulta aika helposti.

Kausi 1989 oli Suhoselle kaikin puolin vahva. Helsingissä kesäkuun lopussa Suhonen kellotti 1.45,08, petrasi pari päivää myöhemmin Oslossa 1.45,05:een. Kööpenhaminassa puolitoista viikkoa ennen Zürichiä syntyi aika 1.45,91.

Zürichin tulos oli kuitenkin ihan oma lukunsa, vajaan sekunnin parempi kuin ennätys ennen sitä.

Suhosen kauden 1989 kymmenen parhaan 800 metrin kilpailun keskiarvo oli 1.47,15. Kun vauhtikilpailuja kertyi vähän, kympin joukkoon pitää laskea kolme keskiarvoa kovasti pudottanutta 1.48-1.51 tulosta.

Suhonen voitti vielä myöhemmin elokuussa Duisburgissa Universiadeilla 800 metriä (1.47,13). Temppu, johon kukaan muu suomalaismies ei keskimatkoilla ole pystynyt.

Koko urallaan Suhonen alitti 1.46-rajan kymmenen kertaa. Uran kymmenen parhaan tuloksen keskiarvoksi tulee 1.45,46.

Suhosen paras tulos 800 metrillä ennen ennätyskautta 1989 oli 1.45,14 (1988) ja paras tulos ennätyskauden jälkeen 1.45,79 (1994).

Suhonen juoksi 800 metrillä jo 22-vuotiaiden sarjassa SE:n 1.45,85 Lapinlahdella kesäkuussa 1987. Tuo tulos on Suhosen uran kuudenneksi paras noteeraus.

Katso Suhosen ennätysjuoksu alla olevasta Youtube-upotuksesta.

Teksti: Erkki Poutanen

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ari Suhosen kirkkain helmi Sara Kuivisto jahtaa liki 30 vuotta vanhaa SE:tä – "Kaikki on mahdollista"16.8.2019 07.03

Etusivulla nyt

Uusimmat: Urheilu

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat