Puheenaihe

Teini tarvitsee tietoa rahasta – Nuorten mielestä kouluissa ei opeteta tarpeeksi taloustietoa

Elisa Rintanen ja Anni Kurittu ostavat usein omilla rahoillaan energiajuomia tai käyvät syömässä pikaruokaravintolassa. Nuoret sanovat taloutensa olevan kunnossa, mutta he toivovat lisää opetusta raha-asioissa.

Jussi lopperi

Rahasta puhuminen ei ole vaikeaa kouvolalaisille Anni Kuritulle, 17, ja Elisa Rintaselle, 16. Talousasiat ovat kuitenkin heidän mielestään monimutkaisia.

Lukion toisella vuosikurssilla opiskelevat Kurittu ja Rintanen käyvät parhaillaan yhteiskuntaopin kurssia, jonka aiheena on taloustieto. Tunneilla opitaan esimerkiksi kansantaloudesta, sijoittamisesta ja kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista.

– Kurssilla käydään läpi yleisiä rahajuttuja mutta ei rahan käsittelyä oman elämän kautta, Kurittu kertoo.

Opiskelijoiden mukaan omien rahojen käyttöä sivuttiin yläkoulussa, mutta tietoa voisi saada enemmänkin.

– Monet muuttavat jo yläkoulun jälkeen itsekseen asumaan. Opastus rahankäytölle olisi tarpeellista, kun itsenäinen elämä herättää kysymyksiä, Rintanen toteaa.

Kurittu ja Rintanen turvautuvat ensisijaisesti vanhempiensa puoleen tai etsivät tietoa internetistä.

– Saimme netistä apua verokortin tilaamiseen, kun tarvitsimme sitä kesätöihin, nuoret kertovat.

 

Taloustaitojen perusteisiin kuuluu omaan talouteen liittyvien palveluiden ja vaihtoehtojen tunteminen ja ymmärtäminen, esimerkiksi käsitys omista tuloista ja menoista sekä laskujen maksaminen.

– On taito tehdä raha-asioihin liittyviä päätöksiä itsenäisesti, kertoo markkinoinnin professori Outi Uusitalo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tutkimusten mukaan nuorten taloustaidoissa on puutteita. Tämän vahvistaa myös Valkealan lukion yhteiskuntaopin opettaja Päivi Parkkonen.

–  Monien nuorten lähtötaso on matala. Esimerkiksi ymmärrystä oman perheen kustannuksista ei yleensä ole.

Talouden perusteita tulisi käydä läpi myös kodeissa.

– Taloustaidot ja tapa käyttää rahaa periytyvät vahvasti. Olemme vain aika huonoja puhumaan kotona rahasta lastemme kanssa, sanoo opettajien talouskoulutuksen asiantuntija Eija Seppänen viestintätalo Talous ja nuoret TATista.

Päivi Parkkosen mukaan nuoret ovat hyvin erilaisia. Hän kertoo lukiolaisesta, joka talousuutisia lukiessaan harmitteli, miksi hänellä ei ole kyseisen yrityksen osakkeita sijoitussalkussaan.

– Joillakin taas menevät korvat lukkoon heti, kun ryhdytään puhumaan talousasioista. Opetuksen pitäisi tarjota kaikille jotain uutta, Parkkonen kertoo.

5552896-n.jpg

Elisa Rintasella (vas.) ja Anni Kuritulla menee viikoittain rahaa energiajuomiin. Taloudellinen itsenäistyminen ei huoleta nuoria, vaan he uskovat taloustaitojensa olevan hyvillä kantimilla. Kuva: Jussi lopperi

Kurittu ja Rintanen kertovat omien talousasioidensa olevan kunnossa. Rahaa kuluu lähinnä kavereiden kanssa oleskellessa, esimerkiksi kun käydään syömässä tai ostetaan energiajuomia.

Kuritulla rahaa kuluu myös skootterin bensaan. Rintasella on oma hevonen, joka on opettanut vastuuta rahankäytöstä.

Nuorten mielestä talousasioiden ymmärtäminen on yksilöllistä.

– Jotkut ovat tottuneet saamaan aina kaiken, jolloin talousasiat eivät ole aina selkeitä, Rintanen pohtii.

Jos omaan talouteen liittyvät asiat ovat vieraita, nuori voi helposti ajautua tilanteeseen, ettei enää hallitse raha-asioitaan.

– Näin myös muu elämänhallinta ajautuu ongelmiin, Eija Seppänen kertoo.

Rintasen tai Kuritun lähipiirissä ei ole ollut talousvaikeuksissa olevia. Kumpikaan ei tosin tiedä, mihin rahaongelmiin joutuneen kaverin voisi ohjata.

– Tiedämme kuitenkin, ettei talousvaikeuksissa oleva ole mitenkään huonompi ihminen, Kurittu toteaa.

 

Kun nuori täyttää 18 vuotta, vastuun ottaminen omista raha-asioista korostuu. Menot pitäisi osata panna tärkeysjärjestykseen ja sopeuttaa kulutus käytössä oleviin tuloihin.

18-vuotias voi myös tehdä itsenäisesti sopimuksia, kuten avata puhelinliittymän tai pankkitilin.

– Siinä vaiheessa voi mennä sekaisin, kun menoja alkaakin olla mutta tuloja sen sijaan ei. Nuori saattaa huomata, etteivät rahat riitäkään laskujen maksamiseen, sanoo Tarkkafyrkka-hanketta vetävä Heikki Ruponen Suomen Asiakastiedosta.

Kurittua ja Rintasta ensi vuonna siintävä täysi-ikäisyys ei huoleta. Molemmat tietävät, että voivat turvautua vanhempiinsa, jos mieleen nousee kysymyksiä.

– Jos jatkan samaan malliin, niin pärjään hyvin. Mutta varmasti omat menot pitää budjetoida nykyistä tarkemmin, Kurittu pohtii.

 

Kirjoittaja: Susanna Vilpponen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat