Puheenaihe

Nyt on upea näky riistakamerassa! Valtatie 1:n kameraan tallentui komea otus auringon kajossa

Väylä selvittää vihersiltojen toimivuutta riistakameroilla Etelä-Suomessa kymmenellä ylityspaikalla.

Väylä

Väylävirastolla on käynnissä hanke, jossa seurataan eläinten kulkua vihersiltojen yli pääväylillä. Seurantaa tehdään Lohjalla Valtatien 1:n varrella kahdessa paikassa, Sammatin sekä Lohjanharjun tietämillä.

Riistakameroiden avulla tehtävää systemaattista seurantaa ei ole aikaisemmin tehty. Lähettävät kamerat ovat olleet paikoillaan jo syyskuun alusta kymmenellä Etelä-Suomessa sijaitsevalla vihersillalla.

Liikettäkin havaintopaikoilla on nähty, kuten oheinen kuva osoittaa.

– Hirviä on havaittu, mutta vielä ei ole tarkempaa tietoa, sillä aineistoa puretaan kerralla, Ely-keskuksen Suvi Nirkko kertoo Länsi-Uusimaa-lehdelle.

Vuoden mittaisen seurannan päätteeksi saatuja tarkempia tietoja eläinkunnan liikkeistä pääväylillä hyödyntää Väylä suunnittelussaan.

– Seurannan avulla saamme lisää tietoa siitä, minkä tyyppisiin paikkoihin ja millaisiksi vihersillat kannattaisi suunnitella, Väylän ympäristösuunnittelija Marketta Hyvärinen toteaa L-U:lle.

Suomen ensimmäinen vihersilta valmistui juuri Lohjanharjun kupeeseen vuonna 2005, ja sen rakentaminen maksoi aikanaan noin 900 000 euroa. Nykyisin vastaava hintahaarukka on noin 1,5 miljoonaa. Mittavilla investoinneilla tähdätään liikenneturvallisuuden parantamiseen.

– Viheralueita on aikanaan suunniteltu tiedossa olevien hirvien onnettomuuspaikkojen ja ylityspaikkojen mukaan. Mutta nyt saadaan konkreettista tietoa, että käyttävätkö hirvet oikeasti niitä paikkoja ja ovatko laidunalueet muuttuneet, Nirkko toteaa.

Mitäs jos havaintaankin, että eläimet eivät käytä arvokasta vihersiltaa, joka ei siitä enää mihinkään suuntaan liikahda?

– Tietojen avulla pystymme paremmin ohjaamaan hirviä vihersilloille esimerkiksi maankäytön toimin.

– Hirvi tarvitsee näköyhteyden molemmin puolin, että se lähtee menemään siltaa pitkin. Myös hirviaidoilla ja hirviä houkuttelevilla lehtipuuistutuksilla voidaan pyrkiä ohjaamaan kohti vihersiltaa.

Vihersiltojen lisäksi eläinten käyttöön on Suomessa rakennettu erilaisia alikulkuja. Väylä kertoo esimerkiksi vesistösiltojen alla olevan kuivapolkuja eläinten kulkureitteinä. Ratkaisut vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta sekä parantavat liikenneturvallisuutta.

Suomessa tapahtui vuonna 2017 pelkästään hirvionnettomuuksia 1824, joissa loukkaantui 145 ja kuoli kolme ihmistä. Tilastojen mukaan vaarallisinta aikaa on syyskuusta joulukuuhun.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat