Paikalliset

Lottien toiminta jatkuu nyt ja vielä tulevaisuudessakin

Lotta Svärd Säätiön Rajamäellä asuva viestintäpäällikkö Miia-Susanna Koski on perehtynyt lottien historiaan, johon myös Rajamäen kirkko kuuluu.

Riitta Ketola

Syksyllä 1944 allekirjoitettu Moskovan välirauhansopimus puuttui aivan poikkeuksellisella tavalla suomalaiseen yhdistymis- ja sananvapauskäytäntöön. Silloin jouduttiin lakkauttamaan muun muassa Lottajärjestön toiminta.

– Ihmisillä on usein väärä käsitys siitä, että lottien huoltotyö päättyi tuolloin, mutta lotat olivat perustaneet jo ennen Lottajärjestön lakkauttamista Suomen Naisten Huoltosäätiön, kertoo Miia-Susanna Koski.

 

Työ jatkui huoltosäätiön nimissä aina vuoteen 2004, jolloin nimi vaihtui Lotta Svärd Säätiöksi.

– Vuonna 2021 vietämme Lottajärjestön perustamisen 100-vuotisjuhlaa, kertoo Miia-Susanna Koski, joka toimii Lotta Svärd Säätiön viestintäpäällikkönä.

Hän huomauttaa, että järjestön kautta naiset pääsivät aikoinaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti sekä suojelutehtävissä että hyvin monimuotoisissa huoltotehtävissä.

– Huoltotyö on jatkunut lähes 100 vuotta, mutta eri nimillä.

Järjestössä oli enimmillään 240 000 lottaa, joista 50 000 oli pikkulottia.

– Etenkin jatkosodan loppuvaiheessa vanhimmat pikkulotat tekivät aika paljon aikuisten lottienkin töitä, koska työvoimasta oli pulaa.

– Pikkulotat perustettiin 1931 ja 1943 nimi vaihdettiin lottatytöiksi johtuen siitä, että he joutuivat ottamaan niin vastuullisia tehtäviä vastaan.

 

Lotat vapauttivat sota-aikana miehiä rintamalle aseelliseen palvelukseen, koska lotat tekivät muun muassa ilmavalvontaa ja erilaisia kansliatöitä, joihin olisi tarvittu miehiä.

– Se on kuitenkin aika pieni osa totuutta. Silloin kun Talvisota syttyi, niin Suomella ei olisi ollut mitään mahdollisuutta selvitä siirtoväestä ja evakuoinneista ilman Lottajärjestöä. Oli suuri määrä vanhuksia, lapsia, sairaita, jotka piti saada turvaan.

– Lottajärjestön merkitys nimenomaan siviilien huoltotyössä on ollut aivan valtava, sanoo Koski.

Huoltotyöhön liittyy sekin, että Talvisodan aikana lottajärjestöt leipoivat leipää rintamalle satoja tuhansia kiloja.

– Lottajärjestö oli tehnyt puolustusministeriön kanssa sopimuksen leivän leipomisesta.

Samoin lotilla on iso merkitys varusteiden keräämisessä, paikkaamisessa ja huoltamisessa, sillä kun Talvisota syttyi, varusteista oli kova pula.

 

Lottajärjestö on Miia-Susanna Kosken mukaan ollut naisille iso mahdollistaja sota-ajan lisäksi myös sen jälkeisellä ajalla.

– Lottajärjestön hienous oli siinä, että järjestö panosti koulutukseen. Se oli suuri koulutusorganisaatio ja naisia koulutettiin myös suoraan johtotehtäviin, mikä oli tuohon aikaan hyvin poikkeuksellista.

– Monet lottajärjestön johtohahmoista tekivät merkittävän siviiliuran sodan jälkeen.

 

Suomen Naisten Huoltosäätiö perusti sodasta palaavien lottien työllistämiseksi liikeyrityksiä, joista merkittävin oli Työmaahuolto Oy. Se palkkasi työntekijöitä sosiaalisin perustein.

– Kun sota loppui, moni lotta vapautui sellaisiin sosiaalisiin olosuhteisiin, että heitä oli pakko auttaa. Lotat olivat olleet komennuksella juuri ne vuodet, kun olisi pitänyt perustaa perhe, opiskella ja työllistyä.

 

Lotat rakennuttivat 1950-luvulla ison rakennuskompleksin Helsinkiin. Tarkoitus oli tarjota asumisen lisäksi myös erilaisia palveluja.

Nykyään noin 60 prosenttia asunnoista on edelleen Lotta Svärd Säätiön omistuksessa ja muutamia lottia asuu niissä edelleen.

Säätiön noin 500 vuokra-asunnon tuloilla rahoitetaan kuntoutus- ja avustustoimintaa.

– Lotta Svärd Säätiön linjaus on, että niin kauan kuin lakkautetun lottajärjestön jäseniä on elossa, täysi panostus laitetaan heidän kuntoutukseensa ja avustamiseensa.

Mutta Lotta Svärd ei ole Kosken mukaan väliaikainen säätiö.

– Säätiön säännöt sanovat, että säätiö tulee olemaan vielä sen jälkeenkin, kun lakkautetun lottajärjestön jäseniä ei enää ole.

Avustus ja huoltotyö koskee erilaisten kriisien johdosta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia.

 

Vakituisia työntekijöitä Lotta Svärd Säätiössä on toistakymmentä. Heistä osa on hallinnollisissa tehtävissä ja osa työskentelee Tuusulassa Lottamuseossa. Sinne on koottu paljon lottiin liittyvää historiaa.

Museon arkistoissa on tietoa muun muassa Nurmijärven Rajamäen lottatoiminnasta.

– Altian tehtailta löytyi kymmenkunta vuotta sitten Rajamäen Lotta Svärd -paikallisyhdistyksen täydellinen kirjeenvaihto. Se oli tosi hieno juttu.

– Lottien papereita on kyllä säilynyt aika paljonkin, mutta silloin kun lottasäätiö lakkautettiin, niin niitä myös hävitettiin paljon.

Lue tästä lisää ilmavalvontalottien toiminnasta sotien aikana

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

”Meillä on taas ollut oikein vilkas liikenne aamusta alkaen” – Rajamäen ilmavalvontalotilla riitti töitä sota-aikana6.11.2019 06.00
Tykkitorni avattiin päiväksi Rajamäellä – muualla Suomessa ei ole vastaavia torneja23.5.2019 06.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat